Henry Nielsen

Nielsenin NAN FUNG

Lähettänyt TimoSylvänne

Merikapteeni Jukka P. Heinonen on muistellut seilaustaan NAN FUNGissa, josta ohessa yhteenveto:

Seilauskirjan mukaan mönsträsin päälle 29/8/1975 Valenciassa, jossa laiva oli purkamassa viljalastia. Poispestaus Maltalla Vallettassa 27/4/1976, missä laiva luovutettiin Ilmari Tuulen omistukseen.

Valencian lastin purettuamme menimme Sevillaan takuutokkaan, jossa kipparit vaihtuivat: Gunnar Sjöbladin tilalle tuli Vepsäläinen Raumalta.

Telakoinnin jälkeen menimme tyhjänä Galvestoniin lastaamaan riisiä, Panama Cityyn (Florida) craft lineria, Philadelphiaan rekkojen nuppeja ja vielä Saint Johniin (Kanada mantereenpuoli itäkustilla, ei siellä saarella jossa on samanniminen paikka) lisää rekkojen nuppeja sekä niiden varaosia. Koko lasti kuskattiin Suezin kautta Bandar Abbasiin. Sieltä vihdoin päästyämme haimme jo Ilmarin lastia Goasta Constantaan Romaniaan. Constantasta menimme sitten Vallettaan tokkaan, missä loputkin Nielsenin porukat lähtivät laivasta.

Aluksen kauppahetkellä ei ehkä aavistettu, että jäämme pitkäksi aikaa jumiin Bandar Abbasiin. Siellä oli kova ruuhka purkaa laivoja ja olimme siellä 3 - 3.5 kuukautta.

Berndt Aminoff lensi kyllä Bandar Abbasiin omalla suihkarillaan itse lentäen meitä katsomaan, kävivät saunassa, kikulisillaan juoksivat saunasta uima-altaaseen (kaija oli styypuurin puolella ja niin oli uffareitten saunakin, joten persialaisilla riitti ihmettelemistä) ja lensivät taas pois. Olimme silloin jo kaijassa purkamassa pitkän odotusajan jälkeen. Purkausta kyllä vähän aloiteltiin jo redillä.

Ilmarin porukat tulivat Capt. Arvi Heinon opastuksessa, joka meitä laivalle jääneitäkin yritti värvätä Ilmarille. Kippariksi tuli Keijo Kiikka, väliperämieheksi Mikkola, josta sitten myöhemmin piti tulla kippari ja Heinon Arvi oli mönsträtty kolmoseksi, mutta menikin sitten Suomeen konttoriin ja olimme kahden perämiehen varassa.

Katso NAN FUNG albumin kuvia

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 29.08.2012 - 14:52

Olin itse Nan Fungissa Ilmarilla 79-80 ja lastasimme Intiassa Goasta etelään redillä.
Lasti meni silloinkin Romaniaan.
En muista paikan nimeä, kuvastasi päätellen samanlaista touhua, mahtoiko olla sama paikka?
Kuvia paikasta löytyy merimieskuvia.net/nan fung.
Olisi mukava tietää missä se tarkalleen oli.

Cocinero

Kyllä varmankin on sama paikka. Katselin kuviasi ja samoista proomuista lastaus samalla menetelmällä.

M.V. "NAN FUNG"issa olin puolikkaana, joten silloin en vielä en navigoinnin puoleen ollut tutustunut syvemmin alueen karttoihin, mutta olin joskus 1990-luvun puolivälissä kouluttamassa Mumbai-Goa reitillä matkustaja-aluskatamaraanin päälliköitä 23 päivän ajan. Ferry-kaija on joella vähän ennen siltaa. Silloin panin merkille, että niitä proomuja tulee joen yläjuoksulta merellepäin, jossa lastataan redillä bulkkereihin. Alue on nimeltään Marmagao, mutta se ferry-kaija ja terminaali on kaupungin ytimessä ja lähellä on hotelli, jonka nimeä en enää muista. Joen suun pohjoispuoleisessa niemessä on hieno resort hotelli, jonka rannalla on iso bulkkerinhylky maihin ajautuneena. Kertoivat paikalliset, että SW-monsuuni oli laivan sinne rannalle kerran puhaltanut. Ei tainnut vielä olla siellä kuitenkaan silloin kun olin M.V. "NAN FUNG"issa.

Matkustakatamaarin nimi oli M.V. "DAMANIA I", jossa oli vesisuihkupropulsio, josta syystä olin kouluttamassa kippareita aluksenkäsittelyyn vesisuihkupropulsiolla. Muutakin koulutusta piti antaa, mutta manuveerit oli se pääasia. Mumbaista Goaan ajoimme 7 tunnissa, bunkrasimme Goassa, vaihdoimme matkustajat ja sitten takaisin illaksi Mumbaihin. Olin silloin töissä Kvaerner Fjellstrand (S) Pte Ltd:n vakituisena koeajopäällikkönä, ja koulutus kuului tehtävänkuvaani. Rakensimme aluksen Singaporen telakallamme Damania Ferries yhtiölle, jolla oli myös lentoyhtiö nimeltään Damania Airlines. Yövyimme kerran siinä resort hotellissa ja kaverini Desmond Lange, After Sales Manager, asui hotellin päärakennuksessa ja sanoi, että hänen huoneensa ikkunasta on suoraan näkymä bulkkerin pakalle. Itse vietin yöni sellaisessa chalet-tyyppisessä erillisessä rakennuksessa, joka oli aika hieno ja tilava.

Mukava paikka se Goa, olisi mukava mennä sinne turistina paremmalla ajalla.

Kiitos tiedoista.
Oli tosiaankin mukava paikka Marmagoa, varsinkin Bandar Shapurin jälkeen.
Meidän lastauspaikka oli noin 200 km etelään vasco de gamasta, ja siellä oli viinakielto.
Siksi teimme retken sinne. Olen suunnitellut sitä turistiretkeä ja siksi utelen kaikilta missä tämä mahdollinen lastaus paikka oli, voisi olla kiva nähdä nyt.
Itselläni oli venttiilit byssasta ahteriin päin ja siksi navigointi ihan hukassa, positio oli aina sama, siinä venttiilien ja hellan välissä.

Mielenkiintoinen jobi oli sinulla Kvaerner Fjellstrandilla.

Luulisin paikan olleen saman, koska Nan Fung lastasi lähes joka kevät 70 luvulla sieltä toukokuussa
malmia Romaniaan, olen kuullut.
Jos kiinnosta tietää miten Nan Fungiin mentiin päälle, voit lukea tarninan merimieskuvia.net
Laivalle piti päästä 2.

Cocinero
Jaakko Peltola

Siellä Goan beachin edustalla makoili yli kymmenen vuotta iso bulkkeri RIVER PRINCESS. Haveri taisi sattua vuonna 2000 ja hylky purettiin kai vasta äskettäin. Jari

Tämä bulkkerin rohjo oli Goan north-beachin, Galanguten, rantavesissä ainakin vielä alkuvuodesta 2006. Silloin sen torppaan oli kirjoitettu ryssän kielellä jotain, ties mitä. Joku väitti, että moskovalainen yhtiö olisi ostanut sen romutettavakseen. Ensimmäisen kerran näin sen syksyllä 2000. Porukat ihmettelivät pohjassa makaavaa ja öljyä vuotavaa alusta hienon Galanguten rantavesissä. Kerrottiin myös, että south-beachin hotelliyrittäjillä olisi ollut sormensa pelissä ja yritys saada dis-meriittiä Galangutelle ja turistivirtojen ohjausta omille rannoilleen.Varsinainen konsti! Mene ja tiedä? Varmaa vain oli tyrmistyttävä näky eräällä maailman hienoimmalla ja pisimmällä trooppisella rannalla. Hank

Kyllä se haveri taisi tapahtua aikaisemmin, hylky oli resortin rannassa jo 1995, kun yövyin siellä ollessani M.V. "DAMANIA I" kouluttajana ja ajelimme paikan ohi kaksi kertaa päivässä. Ellei sitten siellä ole ollut useampikin hylky eri aikoina.

Kouluttamani päälliköt kertoivat SW-monsuunituulen ajaneen laivan rannalle, kun alus oli painolastista tyhjänä yrittänyt siftata ankkuripaikaltaan.

Jukka & Jari! Hylky oli kalutun näköinen jo loppuvuonna 2000 ja kai ollut siellä jokusen vuoden. Minäkin kuulin version redillä maanneesta ja rantaan driftanneesta. Hank

Valmetin Klaveness tankit

Lähettänyt TimoSylvänne

Sattumoisin löytyi netistä norjalainen yhteenveto Klaveness-varustamon konkurssin vuoksi Valmetille palautetuista tankkipaateista, jotka kaikki annettiin Henry Nielsenin hoitoon. Kirjoittaja harmittelee, ettei aiheesta ole mitään norjalaista tietoa vaan on pitänyt turvautua suomalaisen Äänimeren julkaisemiin Kari Hovin päiväkirjoihin.

http://www.klaveness-siden.com/images/valmet_lloyd.pdf

Norjan taitoni perustuu hataraan kouluruotsin muisteluun, joten teksti ei täysin valaistu. Ymmärtääkseni kirjoittaja on ollut perämiehenä varustamossa.

Sen verran on kirjoittajalla mennyt nimet sekaisin, että SILJESTADille on annettu nimi ALTANO, vaikka  siitä Henry Nielsenillä tehtiin CALDERETA. Vastaavasti SANGSTADin norjalainen nimeää CALDERETAksi, kun siitä tuli ALTANO muiden tietolähteiden mukaan. Jostakin on löytynyt myös nimi CALDERA, vaikkei semmoista muista tietolähteistä löydy.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ti, 21.08.2012 - 17:52

Tutustuin kirjoitukseen, tosin oma kielitaitoni ei riittänyt täysin sen ymmärtämiseen. Onneksi lähipiirissäni on ruotsinkielentaitaja, joka aamukahvin lomassa suoritti nopean tulkkauksen. Klaveness-kirjoittaja pohtii SOMMERSTAD/TORNADOn koneprobleemojen todenperäisyyttä ja haluaisi siihen myös norjalaisnäkökannan. Kirjoitukseni on kuitenkin täysin totta. Hienojen ja toimivien Sevillan bulkkerien jobien jälkeen kontrasti oli todella suuri. Laivahan ei ollut vanha, valmistunut 1977. Olen ollut monessakin vastaavan ikäisessä laivassa, tosin suomalaisomisteisessa, eikä niissä tämän kaltaisia ongelmia ollut. Nyt siis tullaan siihen, ketkä hoitavat laivoja kunnolla. Ehkä Klavenessin rahavaikeudet olivat olleet pidemmän aikaa jo sitä luokkaa, että varaosia tai tarvikkeita, mahdollisista pyynnöistä huolimatta, ollut laivalle toimitettu. En siis usko, että norjalaismiehistö ehdoin tahdoin laivoja huonosti hoitaisi, mutta minkäs teet jos varustamolta on rahat ja luotto loppu. Ja lopuksi, norjalaismerimiehet ainakin suomalaisia kohtaan ovat aina olleet reiluja. Kari "Garri" Hovi.

Näkö paranee

Lähettänyt KariHovi

Vitsit tai sanonnat voivat olla hyvinkin kansainvälisiä. 1980 olimme LITA-laivan kanssa Kolumbiassa Santa Martassa kuukausia. Eräs tyttö, hänellä oli aluksessa vakituinen poikaystävä, kävi joskus hyttini toimistotuolissa istuskelemassa ja tarinoimassa. Hänen jutuistaan en paljoakaan ymmärtänyt, onneksi oli sanakirja jolla muutama asia selvisi.

Yksi hauskimpia juttuja oli kun hän osoitti silmälasejani (anteojos). Tämän jälkeen hän esitti jotakin syömistä ja piirsi vielä syötävän kuvan, joka sitten osoittautui porkkanaksi (zanahoria). Lisäsi kuvaan vielä jonkin eläimen, nimeltään conejo (kaniini), sanoen "no anteojos". Eli vitsi oli tämä: Syö porkkanaa se parantaa näköä, vai oletko nähnyt koskaan silmälasipäistä kaniinia. Terveiset vaan Esperanzalle Santa Martaan.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 16.07.2012 - 12:05

Espanjalaisia nauratti kovasti suomalainen nimi Kulo, mikä heillä merkitsee sitä ruumiinosaa, minkä takana housuissa on takataskut. Aikanaan oli ruotsalainen autonkuljettaja Pico Troberg tai sinnepäin ja pico nauratti espanjan naisia, kun se on se kehon osa minkä miehet kaivavat housujen vetoketjun takaa.

Juu,niitähän nuo nimet tarkoittavat. Tuon sukunimen omistajan kanssa olimme Santa Martassa. Lähdimme myös samaa matkaa Suomeen ja viimeisenä iltana istuessamme rantabulevardilla nauttimassa jäähyväisserveesoja eräs tyttö hyvästeli Oskua sanoen ilkikurisesti:"Tsau culo!" Tämä aiheutti viereisissä pöydissä kohahduksen, päitten kääntymisen ja katseiden kohdistumisen hyvästeltävään. Pamperossa argentiinalaissyntyinen messipoika oli kirjoitellut förstille espanjankielisiä sanontoja ja lauseita. Yksi niistä kuului:"Que culo,monumental!" Se oli suomennettu:"Ooh, mitkä mahtavat perät!"

WHITE ROSEssa oli sorvari, nuori mies - niinkuin melkein me kaikki muutkin - ensimmäistä kertaa merellä. Kielitaitona vain suomen kieli mutta sai asiansa hoidetuksi kaikenkielisten kanssa.

Istuttiin Kiinassa merimiesklubilla. Koitimme tankata tarjoilijoille englannin kieltä, mitä siellä huonosti ymmärrettiin. Välillä piti tökkiä pöydällä lasilevyn alla olevia ruokalistoja. Kun tuli sorvin vuoro sujui tilaus ongelmitta:

"Ottaisin stiikkiä ja sen kanssa sipsiä. Juomaksi ottaisin limonaadia. Jälkiruuaksi aiskriimiä".
Tarjoilija osasi poimia oudosta kielestä hieman tutummat sanat ja sorvi sai mitä oli tilannutkin.

Anonymous (ei varmistettu)

La, 21.07.2012 - 18:01

Nesteen kaasutankissa, lpg/t Nestefox`ssa oli sen nuoruuden päivinä, myös sorvi, joka oli keksinyt kielitaidon viisasten kiven. Hän uskoi, ettei kielirajoja kansojen välillä ole, kunhan puhuu vaan tarpeeksi hitaasti. Olin itse vanhan liiton suosikkipaikassa, Houstonin "Hevostalleilla", kuulemassa ja toteamassa, kun tämä kielinero puhui texasilaisille suomea hitaasti ja rauhallisesti. He kuuntelivat kärsivällisesti ja ilmeisen ymmärtäen! Hänelle oli ilmeisesti annettu jotain, mitä meille kuolevaisille ei ole suotu? Pohdiskeli; Hank, miettien, että Kotkan "Mimmiltä" sittemmin saatu englannin kiitettävä -arvosana oli täysin turha ja tarpeeton.

Lehtijuttu uudesta m/t Paritasta Vapaavahdissa 1/1982

Lähettänyt PekkaKarppanen

 

Mepan toimitussihteeri Sakari Karttunen kirjoitti jutun ja otti nipun kuvia, joista muutamia on laitettu Paritan albumiin. (digitointi Rauman Merimuseo). Kuvissa olevat henkilöt selviävät kahden ja puolen sivun (A3)lehtijutusta. Skannatut sivut  voi ladata näistä linkeistä.

http://www.mepa.fi/parita1.PDF

http://www.mepa.fi/parita2.PDF

http://www.mepa.fi/parita3.PDF
Parita muuten ajettiin Alangin romurannalle Orna –nimisenä keväällä 2012.

Forums

M/T Paritan neitsytmatka Turusta Wärtsilän telakalta Porvoon Sköldvikiin

Lähettänyt MattiLotjonen

Suuri osa Paritan kuvistani on kadonnut vuosien saatossa, mutta Merimieskalenteriin raapustetut merkinnät ovat vielä jäljellä.

Suhtauduttava varauksella positsuuneja ei ole katseltu komentosillalta.

07.01.1982 Turku lähtö  09.30- Naantali tulo 12.30. Otettiin bunkkeria.

08.01 Naantali lähtö Painolastissa 05.15- Ahvenanmerellä- Itämerellä.

09.01 Tanskan salmissa Luotsi 16.00- 19.00 Öresund- Kattegat.

10.01 Skagerak- Pohjanmerelle.

11.01 Pohjanmerellä Strait of Dover.

12.01 Englannin kanaalista Atlannille.

13.01-22.01 Atlannilla.

23.01 Tulo US Virgin Islands ST. Croix Cristiansted 07.00. Lastattiin Kerosiinia.

26.01  07.00 Lähtö Karibialle.

29.01 Tulo Panama Gristobal 01.00  Ankkurissa

02.02 Lähtö Kanavaan 07.00  -Balboa 20.00 Tyynen meren puolella.

03.02-14.02 Tyynellä merellä.

15.02 Tyynellä merellä Hawajin yläpuolella.

!6.02- 18.02 Tyynellä merellä

19.02 Päivarajan ylitys= Menetettiin yksi mukava Lauantaipäivä.

20.02-27.02 Tyynellä merellä.

28.02 Tulo Tokion lahdelle Luotsi 11.30.

01.03 Tulo Chiba Fuji Oil Co. 08.00 Lossattiin Kerosiinilasti.

05.03 Ulos Tokionlahdelle. 08.00 Painolastissa.

06.03 Tyynellä merellä.

07.03 Itä kiinan merellä.

08.03 Etelä Kiinan merellä Taiwan- Filippiinit.

09.03-11.03 Eteläkiinan merellä.

12.03 Tulo Singapore Luotsi 14.50 Jääty ankkuriin.

13.03 Singapore Kaijassa Bulau Bukom.

14.03 Bulau Bukom siftattu redille Western Jyrong anghorage.

16.03 Western Jyrong Anghorage siftattu telakkaan Keppel Tuas.

21.03 Keppel Tuas siftattu redille Bulau Bukomin edustalle.

23.03 Siftattu kaijaan Bulau Bukom. Lastattiin dieseliä.

25.03 Bulau Bukomista ulos 03.00 Etelä Kiinan merelle.

26.03-27.03 Etelä Kiinan merellä.

28.03 Tulo Filippiineille Batangas. Lossattu dieseliä

30.03 Siftattu Bataniin Tulo 08.00  Lossattu dieseliä.

01.04 Bataan Ulos 07.00 Etelä Kiinan merelle.

02.04-04.04 Etelä Kiinan Merellä.

05-04 Ankkuroitu Singaporen edustalle 08.00.

10.04 Singapore siftattu kaijaan Bulau Bukom 13.00  Lastattiin dieseliä.

11.04 Bulau Bukom. Lähdetty ulos 22.00.

12.04 Malaccan salmessa.

13.04 Malaccan salmesta Bengalin lahdelle.

14.04-15.04 Bengalin lahdella.

16.04 Intiassa Madras. Lossattu dieseliä

17.04 Madras ulos 23.00

18.04 Pengalin lahdella.

19.04 Pengalin lahdelta Kanges joelle.

20.04 Intia Haldia. Lossattu Dieseliä.

21.04 Haldiasta ulos painolastissa Kangesjokea pitkin Bengalin lahdelle.

22.04-23.04 Bengalin lahdella.

24.04-26.04 Intian valtamerellä.

27.04 Arabian merellä.

28.04 Omanin Kulffilla

29.04 -30.04 Persian lahdella.

01.05 Tulo Saudi Arabia Ras Tannurah. Lastattu raakaöljyä.

02.05 Ras Tannurah ulos 02.00 Persian lahdelle.

03.05 Persian lahdelta Omanin lahdelle.

04.05-05.05 Arabian merellä.

06.05 Aadenin lahdella.

07.05 Helvetin portista Punaiselle merelle.

08.05 Punaisella merellä.

09.05 Tulo Saudi Arabia Jeddah 02.00. Otettu bunkkeria ankkurissa. Ulos 18.00.

10.05 Punaisella merellä.

11.05 Tulo Egyptiin Suez. Odotettu kanavaan pääsyä ankkurissa.

12.05 Suez. Lähtö kanavaan 09.00- Välimeren puolella Port Said 19.30.

13.05-17.05 Välimerellä.

18.05 Gipraltarista Atlannille.

19.05-20.05 Biskajan lahdella.

21.05 Englannin kanaalissa.

22.05 Pohjanmerellä.

23.05 Tanskan salmissa.

24.05 Itä merellä.

25.05 Tulo Ruotsi Nynäsham. Lossattu  raakaöljyä. Ulos Itämerelle 23.00.

26.05 Tulo Neuvvustoliittoon Ventspils ankkuroitu 10.30.

29.05 Tulo satamaan Ventspils 00.00. Lastattu raakaöljyä.

30.05 Ulos Itämerelle 07.00.

31.06.1982. Saavuttu Suomeen Porvoo Skäldvik. Lossattu raakaöljyä.

 

M/T Parita oli viimeinen Suomalainen kauppalaivani. Mutta seikkailut maailman merillä jatkuivat vuoden 2005 alkuun, jolloin jäin oloneuvvokseksi muistelemaan menneitä.

Terv. Matti Lötjönen.

 

 

 

 

.

 

 

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 30.05.2012 - 20:26

Taifunissa oltiin 1976,onkos sulla vielä se konnan kilpi? Meikäläinen ajanut vahtia kemian tehtaalla Skoonessa jo 32v....1½ v. olis eläkkeelle jos nyt ei satu noutaja sitä ennen.-
Terv. :-)

Anonymous (ei varmistettu)

La, 02.06.2012 - 11:03

Poikkesin paritassa kun se oli uusi ja jäi mieleen että siinä olisi ollut pahoja rakenneongelmia ja muistelen mieheistön puhuneen että laiva palautetaan telakalle jos ei viat selviä. Olisiko joistan koneen aiheuttamista pahoista tärinöistä valitettu. Muistaako joku?

Anonymous (ei varmistettu)

Ti, 12.06.2012 - 14:16

Olin -82 helmikuusta lokakuuhun Singaporessa kuuluisan Svenkan hommissa ja sinne Parita tuli muutaman kuukauden vanhana ja kaytiin siella kylassa ja kundit kertoi etta laivassa oli erittain pahoja ongelmia resonanssin ja tarinoiden vuoksi koska paakone oli uutta koetyyppia jossa oli vaan muistaakseni nelja pyttya mika aiheutti tarinoita. Siella oli jouduttu tekemaan lisavahvistuksia etta kamat pysyi paikoillaan. Heilla oli myos ongelmia ankkuripelin kanssa, kun koukku lekotettiin se melkein putosi pulbin paalle.
T. Waiski

Tupakkalakko

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Uutisissa kerrottiin parveketupakoinnista ja tuli mieleen tupakkalakko yhdessä laivassa. Itse en ole ollut paikalla mutta kuullut olen useita yhdenmukaisia todistuksia tapauksesta.

Messissä konemestarit ja perämiehet päättivät ryhtyä tupakkalakkoon. Sopivat että se joka ensin lakon rikkoo, kustantaa toisille seuraavassa satamassa maissa koko illanvieton kaikki kustannukset. Perämiehillä alkoi jonkin ajan kuluttua hermo tiukkenemaan. Konemestarit oli niinkun ei mitään. Jostain syystä konemestarit sitten kärysivät ja huomattiin, että he olivat salaa tupakoineet konehuoneen sähkötaulun takana piilossa.

Lakon rikkoneet maksoivat seuraavassa satamassa maakustannukset. Rotterdamissa vuokrasivat pelkästään omaan käyttöönsä pikkuisen baarin. Myös punaisten lyhtyjen hoidot kuuluivat sopimukseen. Tapahtumassa mukana ollut muisteli, ettei hän aikaisemmin semmoisesta palvelusta ole kuittia pyytänyt, eikä hoitajakaan kertonut kenenkään aiemmin kuittia tahtoneen. Oli kuulema kokonaisuudessaan mennyt jonkun kuukausipalkka rahaa.

Lakon jälkeen oli tupakointi jatkunut entiseen tapaan. 

Forums

Asiasta hieman poiketen. Minulla on sellainen muistikuva, että joskus -70/80 luvulla joku laivalla keräili jotain Marlboro-kartonkien päätyjä tms. Muistaakseni kun joku sata oli kerännyt, sai tupakkiyhtiöltä palkintona krääsää, lippistä, t-paitaa tai vastaavaa. Muistaako kukaan tämmöistä?

Niissä kartongeissa oli sisällä sellanen lipuke. Niitä piti keräillä, ja sitten sai, esim. Rotterdamin sipsulta, sen tavaran, jonka saamiseen oli tarpeeksi lipukkeita (onko se Voucher tai jotain, englanniksi). Lienee tänään jo kielletty tapa markkinoida, "hommaa syöpä ja saa lipis"...

Anonymous (ei varmistettu)

Su, 13.05.2012 - 16:07

In reply to by Anonymous (ei varmistettu)

Joo,minäkin muistelen, että aluksi keräiltiin kartongin päätyjä - se missä oli viivakoodi.Jotkut harrastivat filunkia ja ujuttivat joukkoon toistakin päätyä, näin saatiin "paksumpi pinkka". Tämä loppui jossakin vaiheessa ja kartongeihin ilmestyi voucherit. Lähetin kerran omat lipukkeeni Sveitsiin, josta sitten lopulta tuli paketti kotiosoitteeseen. Tiukasti paketoidun pakkauksen tempaisin mattoveitsellä auki ja samaan syssyyn päällimmäisenä olleen sadepusakan selkämyksen halki. Eli se niistä vouchereista. K.H.

JariSavolainen

Su, 13.05.2012 - 22:13

In reply to by Anonymous (ei varmistettu)

Silloin aikoinaan kun juduin paateissa porukan ulosvientejä hoitamaan, tuli aina kaikenlaista ongelmaa. Vaikka oltiin jossain vinku-intiassa, aina tietyt kaverit tilasivat muutaman kymmenen kartsaa Nortia.Ei mennyt jakeluun asia, ettei suosittua suomalaista kessua ollutkaan saatavilla ulkomailla. Asiakaspalvelijana sitten ennen satamaan tuloa piti konsultoida tilaajien kanssa, mikä kansainvälinen tupakkimerkki kävisi kärsään. Eka laivassa tuli heti vittuilua (nykyään asiakaspalautetta) kun olin tilannut Marlborot pehmeinä askeina. Olisihan minun pitänyt tietää, että kovassa laivatyössä taskussa pitää olla kovaboxi, eikä mitään naisten lällärikamaa...

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 14.05.2012 - 12:53

In reply to by JariSavolainen

Olimme SOLANO-laivan kanssa ottamassa luotsia Port Saidissa. Luotsiveneestä huudeltiin:"One case cicarettes!" Eihän sitä ensihätään löytynyt. Luotsipaatti kääntyi pilotteineen takaisin. Kipparilla ei ollut edustussavukkeita, joten porukalta keräiltiin keissi kasaan. Lajitelmassa oli "Nortia","Coltia" ja muutama Marlboro-kartsakin.

Uusi yritys tunnin-parin päästä. Nyt löytyi savukkeita ja saimme luotsin. Solano-albumissa on luotsipaatista ja tästä tilanteesta pari kuvaakin.

http://www.aanimeri.fi/index.php?q=gallery&g2_itemId=4890

http://www.aanimeri.fi/index.php?q=gallery&g2_itemId=4892

K.H.

Tampasta sai kartsan päädyillä takin ja pyyhkeitä malboro luki aina isolla,mulla oli kumpikin joten joku kierous oli kerätessä,taidettiin käydä sipsun takapihan roskiksessa,en muista enää miten se kävi.t,kari kkk

Itse keräilin niitä myös......EX-anoppini seilasi ms Turellassa ja sieltä aina
lomalta paltessani pari isoa jääkiekkokassillista Mallu- kartsoja/päätyjä.
Finnbuilderillä saavuimme jenkkilässä aina eksksi Bostoniin ja siellä hyvissä
ajoin jo mereltä skulasin shipsulle, että niin ja niin paljon olis Marlboro päätyjäkartsoja. Shipsu toi peräkärryllä Marlboro-krääsää kuten aamutakkeja, toppaliivejä- ja takkeja, lippiksä, Marlboropyyhkeitä yms......ihmetteli, että mistä v*sta nämä kaikki tulee kuin Kreikutkaan eivät tuo läheskään yhtä paljon....pokkana vaan: härmäläiset kovia blaadaamaan....
Kyll ol rehvakasta smuglata Ventspilissä Wihurin Winha-laivalta näitä maihin ja kyllä ruplia riitti ja hauskaa oli.....wow: those old golden memories.....
Obs: Finnbuilderista sitten tuli lemput ja Marlboro-hommat loppuja hyvä niin.....
Manilan-Manne

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 14.05.2012 - 07:11

Suunnileen myös noin olen kuullut kerrottavan. Jossain versioissa oli varmaan osaksi sekoitettu Wihurin VL:n porukan Kolumbiassa ostama rantasappi. Olivat sen hävittäneet maan tasalle laivan tehdessä lähtöään

PAOLAN liputus Kyprokselle

Lähettänyt ssadmin

Mauri hyttisen muistoja PAOLAsta:


"Paolan luovutus Istanbulissa oli toukokuussa 1985 ( työhistoriassa on päivämäärä 11.05.1985.) Perään tuli Kyproksen lippu.

Kotiin lähti päällikkö Kamotskin,yliperämies Lennu ja 2 konemestari M.Hyttinen sekä konetarkastaja Wikström. Olin viimeinen, joka irrottautui veneeseen. Jouduin odottamaan viime tinkaan kun siiffin kone tuli myöhemmin kuin muitten. Minulla oli oorderi antaa avaimet yms. konepäällikölle, ei muille. Muu vanha porukka lähti aikaisemmin päivällä, me yövyimme hotellissa ja aamulla Suomeen.

Laivaan tuli päälliköksi Husgavel ja yliperämieheksi JP ( isohko kovaääninen mies). Sähkömieheksi tuli myös suomalainen kaveri, en muista nimeä. Konepäälliköksi Airinen. Muut mestarit ja miehistö olivat Filippiinoja. Miehitysfirma oli saksalainen muistaakseni.

Forums

TIVANOn myynti

Lähettänyt TimoSylvänne

Mauri Hyttinen oli TIVANOssa moottorimiehenä kahteen otteeseen. Ensimmäinen jobi alkoi Shanghaissa lokakuun lopulla 1974. Välissä oli loma 27.5 - 21.08.1975 ja sitten toinen jobi päättyi Pireuksessa laivan luovutukseen. TIVANOn korsteenimerkki näyttäisi Effoan nälkärenkailta vuoden 1975 kuvissa. Maurin muisteluksia:

"Heinonen oli kipparina jossain välissä näillä Välimeren matkoilla ja Yläjääski perämiehenä. Vahalan Jaska oli koneykkösenä, Pasurin Martti vissiinkin läksi lomalle Kiinan reissun jälkeen Herttoniemessä. Olihan koneykkösenä Vuoriston Pekka ja kakkosena Honkonen Rainer. Korsteenimerkki ilmeisesti vaihtui lomallaoloni aikana.

Loppupuolella jobia oli odottelua, taidettiin syödä ja juhlia varmaankin neljät kinkut ja laatikot ennen kuin laivan luovutus tuli kahdeskymmenes joulukuuta. Oikea joulujuhla olikin Mataissa Islannissa; ei maistunut kovin uudelta herkulta enää.

Pireuksesta Köpiksen kautta matkattiin ja puolet porukasta meni lomalle Suomeen, me muut Matai-laivaan Islantiin."

Katso TIVANO kuvia

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 07.05.2012 - 16:24

Tivanon sisarlaiva solano oli rahdattu kanssa nälkärenkaille ennenkuin myytiin ulkomaille.

Kari Hovi (ei varmistettu)

Ma, 07.05.2012 - 17:29

Olimme LEVANTE-laivalla samaan aikaan ex.TIVANON - silloin THEOHARIS - kanssa Tsingtaossa lokakuussa 1977. Muistelen että meidän porukka kävi vierailulla aluksessa ja toivat mukanaan sinne jääneitä suomenkielisiä dekkareita. Levantessa oli muutama entinen Tivanolainen mm. Kontiot ja ainakin Tuovisen Anja.

Täysikuu ja Bostoniin matkalla

Lähettänyt TimoSylvänne

TORNADO-albumiin on Leena Kuusisto (Koskelo) lisännyt kuviaan. Olin laivassa samaan aikaan ja olimme matkalla La Salinasta Bostoniin viimeisen orderin mukaan. Tosin purkaussatama vaihtui vielä muutamaan kertaan ja lopulta päädyimme New Foundlandin koillisnurkkaan Holyroodiin.

TORNADOn radiohytin ja brygän hätäyhteysväline oli pikkuinen puinen luukku. Iltaisin kolmosella oli tapana poikkeilla luukulla jutustelemassa ja kun vahtimiehellä ei ollut tähdellisempiä tehtäviä, hänkin saattoi olla turisemassa.

Ilta oli jo pimentynyt ja luukulla taas juteltiin niitä näitä. Joku muisti 1960-luvulla Bostonissa riehuneen kuristajan, jolla oli 13 uhria. Murhatyöt kuului tehdyn täyden kuun aikaan ja täysikuu oli nytkin tulossa.

Puolikas meni taas hommiinsa, kuin myös kolmonen. Eikka oli päällikkönä ja brygälle tultuaan hänellä oli jotakin asiaa kerrottavaksi luukun kautta. Siinä vaiheessa palasi puolikaskin luukulle ja oli käsityksessä, että kolmonen siinä vielä Bostonin kuristajasta pähkäilee. Rempseästi vahtimies läimäytti kipparia olalle ja teki aiemmasta keskustelusta yhteenvedon:

"Täysikuu ja Bostoniin matkalla!"

Eikka taisi jossain määrin häkeltyä, kiitti ilmoituksesta "jaha, kiitos" ja poistui brygältä.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 02.05.2012 - 22:26

Ehkä siinä puolikaskin hieman häkeltyi huomattuaan Eikkaa olalle mätkineensä ;) Tuolla Holyroodissa löytyi yksi kapakka, jossa oli illan mittaan meno melkoinen, ja vastailimme kaikille myöntävästi kysymykseen, Oletteko siitä isosta venäläisestä laivasta? Siis jos joku siellä töppöili niin se kasvatti vain naapurimme mainetta.

Linkitänpä tähän TORNADO albumista puolikkaan kuvan:

Lipunlasku

Matkalaukkua ostamassa

Lähettänyt TimoSylvänne

Leena Kuusisto muistelee:


Tornadossa sattui tämmöstäkin. Eikkahan oli tunnetusti tarkka sen viinanjaon kanssa ja vahti reelingillä kun porukat tuli maista viinakassien kanssa. Kaikki juomat vaan takavarikkoon.  

Satamaa en muista, mutta matkalaukkua läksin ostamaan ja ostoslista oli pitkä. Ensin matkalaukkukauppaan ja sitten drugsstoreen, vähän myyjä katsoi kummeksuen, kun avasin laukun ja siihen sitten ladottiin viinapulloja niin paljon kuin mahtui. Kaupasta tilasin taksin ja se laukku painoi aivan kamalasti, pelkäsin, että Eikka kyllä tajuu, kun yritän raahata "tyhjää" laukkua laivaan.

Ei ollut ongelmaa, gentlemanneja riitti laukun kantoon ihan ruuhkaksi asti. Miehistöstä oli hauskaa, kun saivat Eikkaa huijatuksi, en myöskään usko paljastuneeni viinatrokariksi.
 

Forums