TIVANO - porukkaa (osa 3)

Lähettänyt TimoSylvänne La, 13.11.2021 - 12:05

”Porukka laivan tekee” on vanha viisaus. Osaltaan laivahengen syntymiseen vaikuttavat konttorin ja päällikön asenteet ja toimet. Suomen 1995 MM-jääkiekkojoukkueen valmentaja Curt Lindström aikanaan opetti: 50% hyvästä lopputuloksesta johtuu motivaatiosta. Vaikka tämä on laajalti tiedossa Suomessakin, ei sitä monikaan esimies pysty ymmärtämään.

Ehkäpä joitakin tulkintoja TIVANOn varustamon stailista ja hengestä voi aprikoida siitä, että henrynielseniläiset seilasivat toukokuussa 2019 jo kahdeksatta kertaa nostalgiaristeilyn. Kun palkkatyössä aikanaan kierrettiin maapalloa, kierretään nyt Helsingistä Tukholmaan ja takaisin omalla kustannuksella kotoisissa tunnelmissa.

TIVANOn radiohytin crew-listasta silmäilin, mahtaako puurissa olla tuttua porukkaa. Löytyi vain yksi entinen seilauskaveri, täkkikolmonen.

Tuohon aikaan tuon kokoisessa laivassa oli väkeä kolmisenkymmentä miestä ja naista (ehkä näitä muitakin?). Crew listan mukainen järjestys: päällikkö, yliperämies (försti), I perämies (täkkikakkonen), II perämies (täkkikolmonen), radiosähköttäjä (kipinä), pursimies (poosu, maalaiset tuntee ainakin Loirin laulusta ”puosu”), kirvesmies (timppa), matruuseja, puolimatruuseja (puolikas), laivapoikia (junkki), konepäällikkö (siiffi), I konemestari, II konemestari, III konemestari (koneykkönen, -kakkonen, -kolmonen), sähkömies (sähkö), donkeymies (tunkki), sorvari (sorvi), moottorimiehiä (motori) ja ehkä koneoppilaita (opis), stuertti tai emäntä (talouspuolen esimies, stuju tai emo), I kokki (esa), II kokki (säkä) ja talousapulaisia (patakalle, uffarikalle, miehistökalle, pölykalle, ville).

Laiva oli tullut Kiinasta Marseilleen jo tammikuun lopulla, jolloin paljon porukkaa oli vaihtunut. Niinpä ensimmäisiä hommia oli lähteä taljailemaan messeihin, kenen nimi löytyy vanhasta miehistöluettelosta. Muita piti houkutella dokumenttien kera kiipeämään radiohyttiin. Jokainen signeerasi pestaustietonsa laivan rullaan. Aiemmat seilaukset käytiin tarkasti dokumenteista läpi erityisesti, jos oli kertynyt ikälisiin oikeuttavaa praktiikkaa. Saattoi olla tuoreita merenkulkijoita, jotka ymmärsivät väärin ikälisiä maksettavan pelkän huutoäänestyksen tuloksena.

Laivan pyssäporukka oli enimmäkseen naisia. Esakokki oli filippiiniläinen – sittemmin suomalainen - Jimmy, jo useita vuosia yhtiön laivoissa seilannut. Päällystön pölykalle oli indonesialainen Iljas, eli Eemeli. Ensimmäisiä Eemelin oppimia suomen sanontoja oli ”paljo rahaa” ja iloinen nauru päälle. Työehtosopimukset takasivat samat palkat niin miehille, naisille kuin ulkomaalaisillekin. Suomalaisilla laivoilla on vasta myöhempien aikojen keksintöjä maksaa samasta työstä korvauksia kansallisuuden perusteella.

Junkkina oli gambialainen Sulayman. Junkkina oli gambialainen Sulayman. Gambia oli jo 50 vuotta sitten vilkas Skandinavian naisten hoitojen matkakohde. Sulayman oli kaverinsa kanssa tullut aikanaan salamatkustajana laivaan Dakarin bunkkeripaikalta päämääränään Norja ja siellä elävä tuttavuus. Vaan laiva jatkoi Dakarista Kiinaan, eikä koskaan vienyt kaveruksia Norjaan. Jänikset pestattiin laivapojiksi. Sulayman sopeutui niin hyvin, että seilasi puolitoista vuotta. Kaveri ei kestänyt laivaoloja ja alkoi vahingoittaan itseään ja kaikkea muuta, mihin pääsi käsiksi. Lopulta New Orleansista FBI:n G-mies saattoi salamatkustajan takaisin Afrikkaan.

Koneessa oli moottorimies, jolla oli brittiläinen passi. Kotipaikka Seychellien tasavalta. Elävästi mieleen on jäänyt käyntimme lääkärillä Recifessä: lääkäri puhui minulle englantia, minkä käänsin englanniksi moottorimiehelle. Ja päin vastoin.

Suomalaisilla laivoilla naisia oli ollut työssä jo kauan. Aluksi taloushommissa matkustajahöyryillä, sittemmin rahtilaivoilla. Ensimmäinen naisradiosähköttäjä pestattiin 1950. Merikapteeniluokan läpäisi ensimmäinen nainen 1974 Kotkassa. Ensimmäisen suomalaisen naisen valtamerilaivan päälliköksi pestasi Lundqvist-varustamo toukokuussa 1987. Olinpa sellaisessa laivassa, jossa kaikki perämiehet olivat naisia. Aina löytyi oikea satama ja lastinkäsittely hoitui. Konehuoneeseen naisia alkoi innostua 80-luvulla.

Kaksi laivakoiraakin oli. Iita ja Juuliska. Iita pääsi viettämään eläkepäiviään Suomeen päällikön perheeseen. Juuliskan heitti eräs matruusi elävänä mereen. Päällikkö käänsi laivan, muttei koiraa enää etsinnöissä löydetty. Eipä ollut ainoita tämän matruusin murheellisia tekoja.

Hakurahtivarustamossa ei yleensä ollut kenelläkään vakiolaivoja, lukuunottamatta joitakin kippareita ja siiffejä. Porukkaa lähetettiin laivoihin tarpeen mukaan. Riippumatta siitä, missä oli ollut aiempi jobi. Kipinän hommissa oppi pian uudet nimet muistamaan kirjoitustöissä. Kirjoituskoneella naputeltiin nimiä crew-listaan, rahalistaan, tullilistaan ja palkkakirjanpitoon.

Tuohon aikaan perämiehistä ja konemestareista oli pula. Ei ollut harvinaista, että pitkiäkin aikoja ajettiin yhden perämiehen/konemestarin vajauksella. Tässä laivassa näytti olevan päällä täysi porukka. Niinpä oli messissä helppoa löytää ruokapöydän äärestä oma tuoli, kun asettui tyhjäksi jääneelle paikalle.

Jo tuolloin, viisikymmentä vuotta sitten, varustamossa oli käytössä paikallinen sopiminen. Laivaan saattoi tulla uusi työntekijä, jonka vastakirjassa palkaksi oli sovittu ”Tariffi + 10%”, tai jokin muu prosenttimäärä. Paikallista sopimista oli myös pestausaikojen pituudet: lain mukaan kontrahdin pituus oli vuosi, mutta varustamo teki puolen vuoden sopimuksia. Suomalaisissa suurissa varustamoissa paheksuttiin ankarasti työetujen parannuksia. Nykyäänkään ei ole estettä etujen parannuksille, muttei nykyään paikallinen sopiminen minkään parantamista tarkoitakaan.

Tänään lähes viisikymmetä vuotta vanhoja valokuvia Äänimerestä selatessani muistuu useimpien seilauskavereiden nimi mieleen. Osasta on kiirinyt viesti viimeisestä ulosmaksusta. Kymmenkunta tivanolaista jaksoi vielä seilata Henry Nielsen VIII nostalgiaristeilyillä: päällikkö, kolme kipinää, poosu, konemestari, emäntä, kokki, messilikka. Ja myös nostalgiaristeilyiden isä, convoker Wintiö, merikapteeni Jukka Vanhanen.

Kuvia laivasta voi selailla linkistä: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/638

Forums