Vuosi oli 1980 ja Ö-mapista kaivetun seilauskirjan mukaan elokuuta. Oli päällä San Benitossa ja matkaa oli taitettu Ranskasta Panaman kanavan kautta Meksikoon, sieltä edelleen Jenkkien länsikustille ja sieltä Japaniin. Japanista lähdimme Lagosiin, jossa sitten oli ulosmaksu ja lomalle lähtö.

Siinä Japanista lähdettyämme lähtökiireet olivat takana ja alkoi se normaali laivarutiini vahteineen. Jossakin vaiheessa erästä päivävahtia sain ns päähännouseman lähettää pullopostia. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Kirjoittelin koneella tiedot itsestäni, laivan nimen ja paikan, joka taisi olla todennäköisesti Sumatran ja Jaavan välinen salmi ja alus oli juuri tulossa Intian valtamerelle. Muotoilin aikani tekstiä ja työnsin sen sitten vissyvesipulloon jossa oli kunnollinen kierrekorkki, jonka taisin vielä liimata kunnolla kiinni.

Siitä sitten brykan siivelle ja pullo mereen. Taisin siinä miettiä, että jonnekkin viidakkosaaren rantaan se päätyy ja sinne jää.

Taisin puoliksi unohtaa koko jutun ja Benito jatkoi seilaamistaan Lagosiin, jossa sitten jäin lomalle muutaman muun laivakaverin kanssa. Meidät rahdattiin johonkin hotellin tapaiseen viidakon laitaan ja siellä sitten odotettiin muutama päivä SAS lentoa Eurooppaan. Hotellin keittiö tarjosi kanaa ja riisiä ja seuraavana päivänä riisiä ja kanaa ja sitä rataa. Tuloksena oli kaikkien aikojen ripuli ja loppupäivät menivätkin sitten vessanpytyllä ja pakkodieetillä. Konepäällikölle iski sama sairaus. Kotiin kumminkin kunnialla päästiin.

Parin kuukauden loman jälkeen tein harharetken M/T Hugoon ja sieltä päästyäni oli taas pari kuukautta lomalla ja takaisin San Benitoon. Laivaan astuin Englannissa huhtikuussa 1981 ja ja sieltä matka jatkui Buenos Airesiin, josta oli lasti Port Saidiin ja sitten takaisin Bonikseen. Laivan saavuttua agentti toi postia ja ihmeekseni minulle oli kirje Saksasta. Oli todella ihmeissäni koska ei minulla ollut ketään sen laatuista tuttua Saksassa, joka olisi vaivautunut lähestymään minua kirjeitse. No kirjekuori auki ja sisällön luettuani oli aivan äimän käkenä.

Saksalainen perhe oli ollut lomalla Keniassa ja pulikoinut uimarannalla. Vedessä he olivat huomanneet pullon ja sen sisällä paperilappusen. Minun pullopostini oli päätynyt Indonesian rantavesistä Keniaan turistirannalle. Pidän jonkinlaisena ihmeenä, että se yleensä selvisi matkastaan läpi Intian Valtameren ja vielä kaiken lisäksi sellaiseen paikkaan, josta se oli tavoitettavissa ja luettavissa.

Vastasin kirjeeseen ja kiitin lämpimästi tiedonannosta ja taisin vielä liittää mukaan jonkun pienen lahjan. Että tällaista. Onkohan kenelläkään muulla vastaavanlaista kokemusta pulloposteista?

Jorma S