1967 kesällä menin ja 1968 elokuussa ulosmaksu.Olin moottorioppilaana ja moottorimiehenä. Ajettiin Mustameri ja Suomi linjaa sekä loppuaika Välimereltä UK ja Keskieurooppa. Mun piti lähteä kesäkuussa 1968 armeijaan,oltiin silloin Le Havressa.Niilo Wälläri oli tehnyt jonkin sopimuksen armeijan kanssa,ei tullut ylipalvelua. Lokakuun 15p pääsin armeijaan.Taisi Wipunen olla Wihurilla pitkäaikaisin laiva.

Vanhat kehälinjalla (Circular line) varustetut tankkilaivat joissa oli kaksi pumppuruumaa ja kummassakin kaksi lastipumppua mahdollisti neljän eri öljylaadun käsittelyn samanaikaisesti (senaikainen product tanker). Pumppuruumien sijoittamisella kahteen paikkaan jaettiin laiva kolmeen osaan. Vaikka tankkien skotit ja lastilinjat olisivat vuotaneet ei ollut vaaraa erien (kolme eri tuotetta, neljäs vaati jo jossain pitävät skotit) sekoittumisesta, pumppuruumat toimivat cofferdameina. Linjan crossoverit taas mahdollistivit minkä tahansa tankin lastauksen ilman että tavara kierrätettiin koko linjan kautta ja mahdollisti periaatteessa purkamisen mistä tahansa tankista millä tahansa pumpulla.

Ensimmäiset suuressa mittakaavassa rakennetu tankkilaivasarja joissa pumppuruumat oli lastitankkien takana oli amerikkalaisten sodanaikainen T2 sarja. Lastipumput olivat cetrifugalipumppuja, laivat oli suunniteltu erittäin lyhyitä purkausaikoja silmällä pitäen, ja pystyivät purkamaan kolmea tuotetta samanaikaisesti.

Lähteena: Tanker Handbook for deck officers (Brown, Son &Ferguson) 1969 (First edition 1954)


Alkuperäiseen kysymykseen, Wirakelin kuvassa (Merimieskuvia.net)näyttää siltä että korokkeen päällä on lastitankin trunkki ja venttiilit. Lisäksi siellä on varmaankin cofferdam ja bunkkeritankit.
https://merimieskuvia.net/Merimieskuvia/Laivat_P-W/Sivut/Wirakel.html#10

Jos oli kahdet pumppuruumat, pumppasivatko ne pelkästään tietyistä tankeista vaiko kaikista?
Pystyivätkö kaikki öljysatamat ottamaan vastaan kahdesta manifoldista yhtä aikaa?

Muistaakseni Pegnyssä oli lastipumput konehuoneessa, ja Bonnyssä kai samoin. Vai oliko se niin että turbiinit olivat konehuoneessa ja itse pumput skotin takana?
Dagnyssä oli fööripakan alla pieni pumppuruuma josta siirrettiin bunkkeria ahteriin.

useissa vanhoissa pöntöissä oli pumpuhuone keskilaivalla ,nannassa oli vielä lauhduttajkin keskilaivan pumppuruumassa,ihmettelin usein laivoja joissa oli 2 pumppuruumaa toinen keskilaivan ateripuolella toinen keulapuolella miksei toista laitettu ahteriin mikähän oli syynälaivoissa missä olin pumppuna nestee tervissä oli pumput ahterissa helioksessa keskellä passad 3 keskellä jennyssä keskellä lancingissa torpan edessä ja takana kristiinassa ahterissa airismaassa keskellä tiiskerissä ahterissa mistraalissa keskellä gansfjordiss 2ruumaa toinen torpan etupuolella toinen takapuolella nunnalahdessa yksi pumppuruuma keskilaivalla mikähän matoi olla syynä kun ei sitå voinut laittaa toista pumppuruumaa ahteriin ja toinen olisi ollut keskilaivalla olisi ollut tankkeja stripatessa paljon helpompi kun kun pumput olisivat olleet ahterissa

Vanhoissa pöntössä oli pumppuruuma mitsepin föörikantissa tai ahterikantissa sit oli persveivarit joissa pumppuruuma oli keskilavassa nämä kaikki olivat huonoja pumput joutuivat koville lossatessa myös pumppumiehet joutuivat valvomaan paljon uusimmissa pöntössä olikin konehuoneen yhteydessä pumppuruuma ,ainakin joissain nesteen tankissa oli tämä systeemi ja kaikki PUMPPUMIHET OLIVAT ILOISIA.

Kyllä näyttäisi neljännessä kuvassa olevan pumppuruuman torppa miidsipin ahterinpuolella. Olin kolmessa miidsippitankissa ja kaikissa oli pumppuruuma tuossa. Olen nähnyt kuvia, missä on toinen pumppuruuma ollut miidsipin etupuolella.

Katsokaapa neljättä kuvaa. Siinä lehmänsillan ja puomitolpan välissä on "torppa". Pumppuhuoneeseen kulkua varten?

Mun mielestä ne ei ole raakitorvia vaan polakoita mistä ylimääräiset tankinpaineet purkautuivat

Hitsi joo. En hoxinot noita raakitorvia. Pumppuruuma on mitä todennäköisimmin ollut miidsipin ahterikantissa. Mutta ei se annna vastausta alkuperäiseen kysymykseen. Ymmärtääkseni tankkilaivojen rakennesuunnittelussa ei ratkaissut ns. 'tonnage' mittaus, mikä johti kuivalastilaivojen ylimääräiseen 'tonitsi' rakenteeseen.