Atlannilla vähän tuuli

Eipä ollut kummoinen ongelma selvittää, missä käytössä entinen Helsinkiradion rakennus on nykyisin. Google Maps näyttää:
Metsuripalvelut - Puistometsäpalvelu Oldenburg - metsuri.fi

Kiitos, lisäsin historiikkiin nimen.

Yksi laivan omistajista 1/4 osuudella oli laivan konemestari Arthur Aleksander Koskelin (1900-1989)

Kannattaa lukea netistä, jos nuo EMPIRE paatit kiinnostavat. Periaatteessa kait Empire-laivoja olivat kaikki II maailmansodan aikuiset brittien Ministry of War Transport kauppalaivat. Näitä oli sekä uudisrakennuksia, että kaapattuja tai liittolaisilta saatuja. Nuo Paulinin isot Empire-laivat olivat vain yksi tyyppi uudisrakennuksista.
Liberty taas oli vanhoista brittien höyrylaivoista muokattu laivatyyppi, jota II maailmansodan aikana jenkkitelakat kokoonpanivat eri puolilta Yhdysvaltoja kärrätyistä osista. Olihan Liberty-tankkereitakin, mutta ne oli rakennettu puomeja myöten samanlaisiksi kuin kuivarahdit, jottei sukellusveneet olisi tunnistaneet niitä tankkereiksi.
Suomalaiset merenkulkijat taisivat vähän kaikkia sota-ajan laivoja sanoa libertyiksi.

Mielenkiintoista tietoa. Eräissä merenkulkijapiireissä 1960-luvulla vallinnut käsitys, että kaikki yhtiön 1940-luvun alussa rakennetut alukset olisivat olleet Liberty-laivoja oli väärä, sillä Brittein saarilla niihin aikoihin rakennetut Augusta Paulin, Jytte Paulin ja Verna Paulin olivatkin itseasiassa brittiläisiä Empire-tyypin aluksia eikä suinkaan Liberty-laivoja, joiksi moni niitä luuli.

Suomessa oli kolme Libertyä.
Ab Benima Oy omisti TRANVIK Libertyn. Varustamon kokosivat Ab Wilh.Bensow Oy, Helsingfors Steamship Co Ltd (Henry Nielsen), Curt Mattson, .

Toinen suomalainen Liberty oli FROSTVIK (Ab Benima Oy) -> ARNETA (Rederibolaget Re-Be eli Rettig-Bensow -> Ab Wilh.Bensow Oy) -> SUSAN PAULIN (Kommanditbolaget Ab Paulin Chartering & Co Oy Kommandiittiyhtiö).

Kolmas suomalainen Liberty oli MARGRETHE PAULIN (Kommanditbolaget Ab Paulin Chartering & Co Oy Kommandiittiyhtiö).

Kaikkien historiat ja kuvia löytyy Äänimerestä. Tuosta Benimasta voi lukea Äänimeren Henry Nielsenin historiasta: https://www.aanimeri.fi/HenryNielsenhistoria

Paulin-varustamo lienee omistanut suomalaisvarustamoista eniten Liberty-laivoja ja myös viimeisenä, sillä niistä viimeiset yhtiö myi Kiinaan 1960-luvun lopulla.
Kiinalaiset osoittivat tiettävästi ostohalujaan jo 1950-luvun lopulla, jolloin s/s Imatra yli vuoden verran oli Kiinan ja Japanin välisessä liikenteessä, oletettavasti aikarahdattuna.
Tällöin ei laivakauppoja syntynyt kiinnostuksesta huolimatta jostain syystä ja tuskinpa muuta syytä oli kuin tarjottu liian alhainen hinta.
Imatrahan ei ollut Liberty-laiva, vaan jo 1930-luvulla rakennettu, jotenka ehkä sillä oli vaikutusta tarjottuun kauppahintaan.

Olin Wiirissä ja se oli samana vuonna valmistunut. DWT oli noin 800t isompi, kuin Hansassa. Yleisesti ottaen samanlaisia aluksia. Mene ja tiedä noista tarinoista.

Laivojen erilaisiin mittoihin liittyy paljon kaikenlaisia oletuksia, jotka perustuvat usein silmämääräisiin arvioihin.
Mitä tähän Hansaan tulee, niin joskushan sitä väitettiin Suomen kauppalaivaston suurimmaksi irtolastia kuljettavaksi rahtilaivaksi. Olihan se valmistuessaan kesällä 1961 suurehko, mutta tuskinpa kuitenkaan sillä hetkelläkään suurin Suomeen liputetuista?
Syväys oli toki tankkilaiva-luokkaa. Jokseenkin sama kuin Nesteen Nunnalahdessa.