Uusien laivareittien suunnittelun peruslähtökohtana tulee olla maamme huoltovarmuuden turvaaminen mahdollisimman monissa erilaisissa kriisitilanteissa.
Näin ollen tärkeintä on, että mahdollisimman moni jäävahvistettu iso tankkeri pidetään Suomen lipun alla.
Kahvinpöönät ja erilaiset eksoottiset etelän hedelmät voidaan kyllä muillakin konsteilla kuskata Suomeen Länsi-Euroopan suurista tuontisatamista, jotenka niiden suorakuljetusta tuottajamaista Suomeen ei voitane luokitella nykyisessä maailmantilanteessa ykkösprioriteettiin kuuluvaksi.

Onko, ESL, niissä jäähdytettyä tilaa helmien kuljetusta varten? Toinen vaihtoehto; onko generaattoritehoa kylmäkontteja varten?
Hyvähän se olisi, että tuollaista pitkääkin linjaa ajettaisiin.
Säilyisi nuorellekin polvelle merimiestaito ilman kuvaruutuja.
Tän kertoi eräs "vanha kippari".

Hyvä ja tarpeellinen kohdevalinta. Harmi, että laivat purjehtivat Hollannin lipun alla. Myös suora reitti Suomesta Etelä-Amerikkaan olisi hyödyllinen jo pelkästään kahvi- ja hedelmäkuljetusten vuoksi. Tosin menomatkalla reitin pitäisi taloudellisten seikkojen vuoksi kiertää Pohjois-Amerikan kautta. Nykyisistä suomalaisvarustamoista ainakin
Etelä-Suomen Laiva Oy:llä olisi tarkoitukseen sopivaa laivakalustoa.

Toivottavasti merenkulun turvasäännökset nykyisin estävät vastaavanlaisen haverin kuin mikä koitui s/s Tirrenian kohtaloksi v. 1953.
M/s Rubyllahan on samantyyppinen lasti ja alus on jo pitkään ollut ankkurissa Englannin kanaalin lähistöllä eikä suinkaan matkalla Maltalle.

Oli myös Tramontanan viimeisellä reissulla.

Talvella taitaapi olla avattu reitti. Edeltävä yritys taisi olla ruotsalainen jo kuopattu Transatlantic-varustamo, joka oli F-Shipsin perillinen joskus 00-luvulla.

Antti Talgren myös minun aikana Tramontanassa poosuna -71-72.

Samoihin aikoihin tuli käytyä Järvenpäässä parin viikon tutkakurssilla. Aiemmin tutkasta tiesin, ettei hiivarissakaan parane kahvia läikyttää sen päälle. Kurssin käytyäni töihin mentyäni ruuvasin tutkan pellit auki ja vääntelin säädöt kohdilleen. Myöhemmin joku perämiehistä ihmetteli, mikä oli tutkan parantanut.
PS. kuvatekstissä mainittu Risto ja vieressään istuva Eero saivat samaan aikaan radiosähköttäjän pätevyyden, kuin minäkin: 17.12.1971.

Siinä oli varustamon konttori, ainakin kuusikymmentä luvun lopuilla.
Bark oli pomona, HERRA RANNASSA.

Olikos Nesteen konttori öljykaijan kohdilla kallion päällä? Hämärä muistikuva semmoisesta. Jos oli, niin mikähän siinä nyt on, kun jalostamo on suljettu?