Kuvan teksti kertoo vuonna 1901 rakennetusta Equatorista (1). Kuva sen sijaan esittää vuonna 1911 rakennettua paattia, jonka ensimmäinen nimi Suomen lipun alla oli Atlanta (1), Se ei kuitenkaan saanut kauan pitää tätä nimeään. Ensin tästä Atlantasta tuli Equator (2), sitten Equatorista tuli Arator ja vielä kerran Aratorista tuli Tramontana. Ei ihme, että Equatorit menevät joskus sekaisin.

Kaksi pitkää törniä tuli tehtyä. Vähän päälle 700 vrk.yhteensä. Hyvä laiva ja hyvä porukka.
Kyllä siinä laivassa viihtyi.

Toki takuu mestari oli mukana Pelloksessa ensimmäisen matkan jäi pois Wilhelhafenissa kun Saksaan palattiin lossaamaan lasti ulos.Hänen roolinsa oli lähinnä esille tulleiden virheiden/ongelmien kirjaaminen takuu telakointia varten.Konehuoneen kokonaisuuden kunnossa pitäminen oli kone henkilökunnan varassa.Saabin tietokone teki ajoittain aave hälytyksiä mm pää koneen kampiakselin runko laakereiden lämpötiloista.Pari kone stoppia tehtiin ja takuu mestari kävi käsin kokeilemassa kaikki runko laakerit.Öljyä valui hänen päälleen oli öljystä märkä kun kömpi koneen sisältä turkki pelille vaikka voitelu öljy pumppu oli luonnollisesti stopattu.Ei ollut aikaa pitkiä kone stoppeja pitää oli oltava Persian lahdella määrättyyn aikaan,uuden laivan täytyi tuottaa rahaa omistamalle eli palkki yhtiölle.Osallistuin usean laivan merikoe ajoille kun olin Wärtsilä Hietalahden telakalla koneasentajana 1976-1986 jäänmurtajilla,loistoristeilijöillä sekä kaapeli aluksilla.Telakan spesialisti suorittivat värinä mittauksia ympäri laivaa oli antureita sekä potkuri akselissa kierrosluku anturit.Kun oli 100 prosentin eteen ja taakse ajot jokaisella asentajalla oli vastuu alue missä havainnointiin putkistojen, pumppujen petien sekä lämmön vaihtimien mahdolliset värinät/resonoinnit.Merkattiin vihkoon ongelmat sekä liidulla tarvittavien lisä tuennan tarpeet kohteisiin.Ensimmäinen koe ajo oli koneiden säätö ajo sekä esille tulleiden ongelmien listaukset.Toinen meri koeajo oli varsinainen aluksen toiminnan vastaan otto varustamolle sekä vakuutus yhtiölle.Tämä toiminta tapa eliminoi pääosan laitteistojen värinä ongelmista edelleen takuu korjaus tarpeista ja loi uskottavuutta/luottamusta varustamoiden ja vakuutus yhtiöiden kanssa toimiessa.Laadusta vastasi jokainen henkilökohtaisesti työssään,ei esimies lähtöisesti,laatu asiat olivat jokaisella selkäytimessä kuului vahvasti osana ammattitaitoon.Laatuun kuului koko alus resonoinnin /värinöiden aiheuttamat ongelmat olivat yksi oma kokonaisuutensa aluksen teknologialle esimerkkinä.

Kai siellä oli mukana telakan takuumestari?

Uudet laivat olivat melkoisia työ laivoja huomattiin kun Pelloksen kanssa lähdettiin Persian lahdelle neitsyt matkalle Helmikuussa 1975 Göteborista.Kiire oli melkoinen ja päivä miehet purkivat viimeisiä kolleja merellä konehuoneen verstaalla,investointeja ei ehditty tekemään.19 vuotiaana nuorimpana moottori miehenä sijoitin koira vahtiin mihin sopeduin mukavasti.Vaikka alus oli koe ajettu huolellisesti ja valvottu vakuutusyhtiön sekä varustamon toimesta ongelmia alkoi esiintyä.Pääkoneen raskaan öljyn etulämmittäjän runko petti ja lämmönvaihdin ja putkiston murtuma vaarat olivat suuret.Hitsauskolvit sekä poltto pillit olivat jääneet telakalle kiireessä.Kap kaupungin kohdalla helikopteri toi ja vinssasi kannelle puuttuvia tarvikkeita.Päivämiehet pääsivät lisäämään tukia etulämmittäjän runko rakenteeseen.Tuimme etu lämmittäjän väliaikaisesti puisilla parruilla ja puu kiiloilla sekä käsi talja vedoilla.No seuraavalla reissulla alkoivat calbro metalliset merivesi putket vuotamaan hitsaus saumoista.Jälleen helikopteri toi mittojen mukaisia teräs lemmareita ja lasikuitu kangasta sekä epoksisia että saimme vuodot tutkittua.Takuu telakoinnissa hitsasivat saumat uudelleen.Hitsauslanka ei kestänyt merivettä paljastui tutkimuksissa.Kävipä helikopteri messitytön kerran sairaalaan kun haamnas tulehtuu pahasti.Lääkäri sanoi ei voi operoida laivalla riskit liian suuret.10 tunnin kuluttua kopteri palautti tytön laivalle ajoimme koko ajan normaalisti kohti Saksaa Afrikan rannikon tuntumassa.Parahait laivoja on joilla on vähintään pari vuotta seilattu ovat viat tulleet esille ja korjattu.Merellä vaadittiin kekseliäisyyttä ei voinut jäädä odottelemaan apuja vaan korjattava itse ongelmat.Toki koneita ja tekniikkaa huollettiin säännöllisesti,yllätyksiltä ei silti vältytty.

Sain olla tässä hyvässä laivassa minäkin..reilut 11 kuukautta putkeen, ja ei olis tehnyt yhtään tiukkaa jatkaa vielä. Menin 17.12.87 Barcelonassa päälle, ja lähdin kotiin 25.11.88 Belgian Gentistä.

Separaattorihuone?

Apukone?

No CHIMO sitten.

Menin Arctikseen puolikkaaksi 29.9.83 Kemissä. Olin sitten vakituisena siinä kunnes liputettiin 25.4.86. Kielin kanavassa maalattiin yöllä uusi kotipaikka GEORGE TOWN ahteriin ja pelastusrenkaisiin, olin siis sen ekan mukavuuslipputörnin siinä, järville ajeltiin niinkuin aina, viimeisellä reissulla oli mukana myös tyttöystäväni. 27.10.86 lähdettiin Kokkolasta pois laivasta, ajattelin että hyvästi Arctis. .No eikös vaan vielä kerran päässyt siihen, 16.10. 1990 Raumalla menin siihen jälleen matruusiksi, mukavan lipun alla edelleen oltiin, tehtiin ikimuistoinen Brasilian reissu, sen jälkeen pari matkaa Philaan ja Lawrence joelle ja vihdoin 24.4.91 myyntitelakkaan Kieliin jossa laivaa kunnostettiin Norjalaisille uusille omistajille. Vaiheltiin luukkusylintereitä ja kraanojen vaijereita ym kivaa..sitten 6.5.91 lähdettiin viimeisetkin Suomalaiset sieltä kotiin ja sitten se oli hyvästi Arctis lopullisesti. Uusi nimi oli siis tuo SHIMO.