You are here

Aamukahvilla Atlantilla ym.

RaimoSahi's picture

 

Vuonna1968 olin ms.Finneagle:lla jungmannina pari reissua Pohjois-Amerikkaan, toisella matkalla mukana oli matkustajina filmitähti Liana-Kaarina ja radiotoimittaja Kaisu-Leena Brunila, lähtöpäivä oli perjantaina (22.3?) Haminasta New York:iin.

 

Pohjanmeren ylitettyämme "iikelin" matka kulki Skotlannin pohjoisosassa olevan Pentland:in salmen kautta Pohjois-Atlantille eli kuljimme ns. pohjoista reittiä.

 

Muistan kun olin ruorissa komentosillalla, Liana-Kaarina tiedusteli kapteenilta: "mikä auttaa merisairautta vastaan", johon kapteeni Tuomala vastasi;
"Kun on vihreällä nurmikolla niin silloin ei tule merisairaaksi".

 

Ehkä 31.3. Kaisu-Leena Brunila nauhotti miehistön messissä radio-lähetyksen; "Aamukahvilla Atlantilla", Liana-Kaarina lausui runoja ja meidän laivan matruusi Pielan Jaska esitti laulua. Lähetys tuli "ulos" radiosta myöhemmin syksyllä1968, jonka sattumalta kuulin. Olin silloin armeijassa laivastossa, Turun Pansiossa. (ehkä ko. nauhoitus saattaa löytyä, jostain Ylen-arkistosta?)

 

Kuten moni tietää ja muistaa: Pohjois-Atlantti on talvella armoton niin sään kuin merenkäynninkin suhteen!

 

Myös muuta "historian havinaa" liittyy tälle samalle matkalle ja ko. ajankohtaan: Saapuessamme New York:iin laivamme jäi odottamaan redille eli ankkuriin. Syy oli se, että maassa on "kansallinen surupäivä" tunnettun ihmisoikeusaktivisti rauhan-nobelisti Martin Luther King:in kuolemaan johtaneen ampumisen johdosta, 4. huhtikuuta1968.

 

USA:ssa oli paikoin hyvinkin levotonta oli rotumellakoita ja ulkona liikkumiskieltoja. (jouduin myös tahtomattani osalliseksi tapahtumiin ja Coast Guard:in kuultavaksi)

 

Maanantaina huhtikuun 8 päivänä pääsimme satamaan, Finnlinesin kaijaan, joka sijaitsi Brooklynissä. Olin vahdissa ja minun tehtävänä oli kantaa matkustajien matkatavarat maihin.

 

New Yorkissa, jouduin vuorostani olemaan yövahtina laivalla, joka tietysti hieman harmitti koska olisin halunnut lähteä laivaporukan mukana käymään suomalaisten suosimassa paikassa, Imatra Haalilla.

 

Yöllä laivalle tuli porukkaa meidän oman laivanväen mukana täältä Imatra Haalilta. Myös toinen Finnlinesin laiva oli satamassa. (Hobokenissa New Jersey:n puolella?)

 

Päivällä lähdin yksin kävelemään Brooklyniin. En päässyt mihinkään ravintolaan sisälle koska olin alaikäinen (19 v.), joka harmitti minua. New Yorkin osavaltiossa taisi olla silloin alaikäraja ravintolaan muistaakseni, joko 20 tai 21vuotta?

 

Kävellessäni Brooklynissä, eräällä streetillä vastaan käveli yksi edellisenä yönä meidän laivalla ollut kaveri, jonka tunnistin ja tiedustelin; "miksi hän vielä on täällä?"

 

Kaveri kertoi myöhästyneensä laivastaan, joka oli lähtenyt etelään ja hän oli jäänyt ns. "ahteriin". Ja nyt hän oli etsimässä Finnlinesin laiva-agenttia, saadakseen matkarahaa, jotta pääsisi matkustamaan laivalleen, seuraavaan satamaan.

 

Eli erikoinen tunnistaminen ja kohtaaminen jalkakäytävällä, suur-kaupungissa!

Forums: