You are here

Jouluyö,juhlayö

 

                                            Ensimmäinen,ja viimeinen Finnlines-laivani komennettiin 60-luvun alussa Marraskuun alussa USA:n itäkustille lastasimme Suomessa massaa ja paperia.Ihmeteltiin vähän tätä,yleensä liikennealue oli Välimeri-Pohjanmeri,laiva oli vähän päälle 3000 dwt,jotkut iloitsivat USAn-reissusta,mutta useimmat ajattelivat että laiva oli kovin pieni talviselle Pohjois-Atlantille.Meriklaari tehtiin viimeisen päälle,manillaa meni paljon pressujen päälle surrinkiksi,teak-ovien päälle rikattiin ruumanluukuista tehdyt varmistukset yms.

                                            Jostain vuoti sellainen tieto että Suomen Selluloosa yhdistyksellä oli vuosikiintiö joka olisi jäänyt vajaaksi ilman meidän panostamme,siksi meidät "uhrattiin".Menomatka oli sitä tavanomaista rynkytystä,mitään erikoista ei ole jäänyt mieleen.Lastasimme USAssa kapaletavaraa ja Virginiankolia! joka oli siitä ikävää tavaraa että se saattoi syttyä itsestään palamaan,joten kolin joukkoon laitettiin lämpömittarien antureita.

                                              Paluumatkalla Atlantti näytti voimansa,epäonneksemme kuljimme kahden myrskymatalan välissä,ne liikkuivat samaa suunta ja nopeutta kuin mekin,tuuli ja meri muuttivat vähintäin pari kertaa vuorokaudessa suuntaansa,joten niitä ovien suojia täytyi siirtää sitä mukaa leenpuolelta luuvarttiin tämä otti jonkinverran aikaa joten huolimatta sadevehkeistä joka ukko oli läpimärkä,moottorilaivassa kuivatustilat olivat aina täynnä ja kosteita.Sitten alkoi tulla murheita jotka rassasivat henkisesti,messistä olisi päässyt sisäkautta brygalle,mutta se kiellettin ettei päällystön rauha olisi häiriintynyt.Koska ulkona ulkona ei voinut tehdä mitään ajoimme kahden miehen vahtia ,minä olin förstin vahdissa ja tehtävänä oli kiertää ruumat,ottaa kolin lämmöt ja tarkastaa että surrinkit pitivät,tämä täytyi tehdä 0600,kysyin förstiltä eikö mastovaloja voisi sytyttää siksi ajaksi kun olin hommissa,no way,sitten ehdotin että tekisin homman vahdin jäikeen,ilman korvausta,ei onnistunut,näitä kyselin sen vuoksi että kun meri vyöryi koko ajan yli olisi valossa ollut hiukan mukavampi liikkua.

                                             Veimme osan lastista Hampuriin,kun aloimme lähestyä poijuväylää,alkoi brygalla hermostuneempi liikehdintä,mitä tilaanteesta kuuli ruoritörnin aikana oli kaikki mitä meitä informoitiin,brygan ovi oli koko ajan kiinni.Sitten yytsikitörnissä huomasin paabuurin puolella poijun,ensin ajattelin etten sano mitään kunnei mitään ohjeita ollut annettu,muuta avasin kuitenkin oven ja kysyin"haekste jotain" silloin ilmoitettiin lähellä piti olla poiju,tosa se meni ilmoitin,försti ryntäsi siivelle ja ehti nähdä poijun,oli vähän merisavua,ilm oli alkanut viiletä.Aikanaan saimme luotsin oli senverran pakkasta että Elbe oli jäässä,Hampuriin päästiin onnellisesti perille,paikan nimi oli Athabaskahoff tai jotain sinnepäin.

                                         Oli Joulupäivä kun olimme Hampurissa ja kippari oli päättänyt järjestää Jouluaterian uudestaan,koska matka oli ollut niin kuoppainen,muuta iso osa täkkäreistä oli niin kyrsiintyneitä koko touhuun että päätimme jättää Joulujuhlat väliin ja lähteä maihin.Tämä kypsyminen aiheutui perämiesten pikkumaisuudesta,eivät he varsinaisesti pahoja miehiä olleetmutta kun se staili puuttui.

                                          Maihin ei päässyt kuin ferryboateila mutta mitäs siitä mutta kun ne lopettivat liikenteen jossain vaiheessa yöllä,ja sitten alkoivat taas aamulla,niin me tietysti jäätiin ahteriin ja jouduimme viettämään yö maissa.Ajauduimme kolkkoon kapakkaan,oliko seJahnke tai jotain.Tympeä kyyppari ilmoitti ettää juomma täytyy nauttia koko ajan tai hän pistää luukun kiinni,no yritimme parhaamme.Siellä sitten laulettiin joululauluja syntisten naista kanssa,aika paljon olikin yhteisiä lauluja.

                                             Että sellaista.HYVÄÄ JOULUA!

Forums: