Vaasan Laiva

Vaasassa oli toiminut 10.3.1917 - 30.4.1929 Wasa Fartygs Ab, Vaasan Laiva Oy. Omistajia olivat Gustaf, Werner, Sidney ja Walter Svanljung. Yhtiö rakensi omalla veistämöllään Palosaaressa puisia purjealuksia. Varustamon laivoja olivat BERGÖ, NORDÖ ja SANDÖ.

Ensimmäisen Vaasan Laiva Oy:n nelimastokuunari NORDÖ. Kuva: Markku Kääntä

 

Toinen Vaasan Laiva Oy perustettiin Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella 1931 Pohjanmaan sahojen vientitarpeisiin. Puuhamiehinä toimivat kauppaneuvokset Heikki ja Svante Kurikka sekä Alexander Slotte.

Ensimmäiset second hand alukset hankittiin Saksasta ja saivat nimet KOURA (Kouran sahan mukaan) ja KEMI. Alkuaikojen hankintoja olivat myös KURIKKA ja KUURTANES. Myöhemmin hankituille aluksille perustettiin varustamot Kouran Laiva Oy ja Kuurtanes Oy. Uusi KOURA hankittiin romuksi myydyn tilalle.

Vaasan Laiva osakekirja

Vuosikymmenen vaihtuessa KEMI myytiin Ahvenanmalle Gustaf Eriksonille. Liittoutuneiden takavarikoimiksi joutuivat KURIKKA, KUURTANES ja KOURA. Saksalaisen sukellusveneen U-84 torpedoihin upposi KURIKKA. Muut kaksi rahtihöyryä varustamo sai takaisin käyttöönsä 1947. Samana vuonna ostettiin uusi KURIKKA (2).

Hollannista ostettiin 1950 höyrylaiva KEMIÖ. Sen jälkeiset laivat olivat kaikki moottorialuksia: KORSHOLMA, KUURTANES (2), VAASA, VAASA LEADER ja VAASA PROVIDER.

Yhtiön toiminta siirrettiin Helsinkiin 1950-luvun alkuvuosina. Toimitusjohtajana aloitti 1955 merikapteeni Alf Korhonen (Kuopio 1911 - Perniö 2010). Hän osti varustamon osake-enemmistön 1958. Alf Korhonen sai merenkulkuneuvoksen arvonimen 1971.

Yhteistyössä saksalaisen Hanseatische Reederei Emil Offenin kanssa perustettiin 1955 Hanseatic-Vaasa Line liikennöimään Manner-Euroopasta Pohjois-Amerikan Tyynenmeren satamiin. Aluksi linjaa ajoivat VAASA ja KORSHOLMA. Vaasan Laivalle valmistui 1962 linjan liikenteeseen VAASA LEADER. Toiseksi alukseksi rahdattiin Suomen Tankkilaiva Oy:n WIIRI. Samalla liikennöintiä jatkettiin Suomen satamiin.

Vaasan Laiva ja Suomen Tankkilaiva perustivat 1964 yhteisen liikennöintiyhtiön Vaasa Line Oy. Wihuri tilasi Rauma Repolan Rauman telakalta Vaasa Linen liikenteeseen neljä uutta alusta vuodesta 1965 alkaen lähes vuoden välein: WIHURI, WISA, WIIMA ja WIRTA. Liikenteessä olleilla laivoilla oli lähtö Suomesta Tyynellemerelle kahden viikon välein.

Vaasan Laiva lopetti toimintansa ja myi osuutensa ja VAASA LEADERin Suomen Tankkilaivalle keväällä 1968. Saksalainen osapuoli Emil Offen lopetti 1971. Konttien vallatessa alaa Suomen Tankkilaiva alkoi myydä uusia laivojaan, viimeisenä VAASA LEADERin 1973 Kiinaan. Suomen Tankkilaivan hoidossa Vaasa Line jatkoi liikennöintiä rahtaamalla ulkomaisia aluksia, kunnes koitti varustamon konkurssi kesällä 1978.

Kattava historia ja laivaluettelo Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen lehdessä Laiva 1/2019: Rami Wirrankoski, "Vaasasta Tyynelle Valtamerelle".

Lähteet:

Erkki Riimala: Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta
Navis Fennica Suomen Merenkulun historia II, toimittanut Erkki Riimala
HANK
Perusteellinen historia ja laivaluettelo: Laiva-lehti 1/2019, Rami Wirrankoski: Vaasasta Tyynelle valtamerelle".
http://kauppalaiva.nba.fi
http://www.miramarshipindex.org.nz/

 

Hannele Vara (… (ei varmistettu)

Ma, 25.08.2014 - 15:34

Isäni nimi on väärin,    Alf Korhonen.  Ei  Karjalainen

Hannele Vara ( Korhonen )

Timo Sylvänne (ei varmistettu)

Ti, 26.08.2014 - 13:17

In reply to by Hannele Vara (… (ei varmistettu)

Kiitos korjauksesta. Ymmälläni olen, miksi Korhonen on muuttunut Karjalaiseksi. Korjasin tekstiin nimen.

Markku Kääntä (ei varmistettu)

Ti, 29.11.2016 - 14:30

Ensimmäisen yhtiön Masikkasaaressa rakennuttamat alukset olivat Kyrö, Brändö, Sandö, Nordö ja Bergö. Kaikki viisi laivaa haaksirikkoutuivat.

H. (ei varmistettu)

La, 16.07.2022 - 16:55

Olikohan tässä kyseessä redari, joka tunnettiin nuuka-Korhosena? Hänen varustamossaan pihistelystä oli tehty tiedettä ja taidetta. Erään (perämiehen) kertoman mukaan hänen alukseensa oli ostettu alumiiniset tikkaat, leidarit. Kun Korhonen sai tietää tästä "ostoksesta", hän tiedusteli miksi ne oli ostettu ja vaati tikkaita palautettavaksi sekä rahoja takaisin. Tällöin perämiehiin tuli piru. He panivat kirjoituskoneeseen paperin ja aloittivat porukalla kirjoittamaan. Tikkailla voi: nousta lastin päälle, mastohaussin päälle, paattitäkille, korsteeniin... selostuksesta tuli monta sivua pitkä. Tarina ei kerro miten Korhonen reagoi tähän "selostukseen", mutta jos kananmunatkin olivat olleet ransuunilla(60/70-luvulla) niin kaippa leidarit palautettiin...?