ENSKERI JA TIISKERI – KUUSKAJASKARI JA KUSTAVI

Lähettänyt HANK

Mt. Tiiskeri neitsytmatkalla Porvoossa 21.5.1970 mediamyllytyksenkin saattamana.

Neste Oy:n silloisessa tiedotuslehdessä Öljypostissa oli tapahtumasta laadukas nelivärijuttu.

Se ei valitettavasti monen käden kautta pääse oikeuksiinsa; paperi ei kiillä 45 vuoden jälkeen.

Tunnelma siitä kuitenkin välittyy. Tuliterä Tiiskeri tekee komeasti matkaa tuoden 85 000 tonnia arabialaista raakaöljyä Suomeen. Alus lipuu hämyisellä merellä ja juhlaliputukset liehuvat keväisenä päivänä... Kaikki voiva Neste Oy oli tilannut Porvooseen hyvän säänkin. Brygan siivellä pasteeraili kaluunaherroja. Tilanne veti vertoja kesäisen Kauppatorin  kolera-altaalle vesibussien ruuhka-aikaan. Siellä kun kukaan ei ole kommodoria alempi arvoinen! Kuvakooste ohessa:  

Kuvalähde: Nesteoil Oy:n arkisto

Sekä Enskeri että Tiiskeri aiheuttivat aikanaan kovaa ympäristöpolemiikkia. Niistä oli tehty jopa laulun lurituskin. Sillä Pepe & Paradise tuskin sai kultalevyä. (https://www.youtube.com/watch?v=LJLbg37K8Pg). Tiiskerillä järjestettiin Porvoossa tiedotustilaisuus yhtiön toimitusjohtajan vuorineuvos Raaden johdolla. Tilaisuudessa oli edustettuna myös Suomen Luonnonsuojeluliitto. Se meni varsinaiseksi jankkaamiseksi ja sen asiasisältö jäi oheisen perusteella vähäiseksi. Ehkä niin oli tarkoituskin. Vuorineuvos Raade teki parikin “poistumista” päällikkö Törnblomin myhäillessä rauhallisena vieressä, takanaan 10 kuukauden törni ja lomat mielessään. Ylen arkisto;

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/nesteen-supertankkeri-saapui-skoldvikiin-vastatuulessa

 Sisaraluksessa mt. Enskerissä  sittemmin itse seilanneena noita kadonneita hetkiä mietiskeli; HANK

Ps. Toivottavasti joku läsnä olleista tai aikalaisista tuo lisätietoa noista itsenäisyytemme (1917-94) aikaisista suomalaisen merenkulkun suurtapahtumista!

Timo K. Jensen (ei varmistettu)

To, 29.10.2015 - 17:49

Miksi Tiiskeri tuli vain 86000 tonnen lastissa Porvooseen. Enskeri saapui ensimmäiseltä matkalla n 112000 tonnen lastissa. Förstin ominaisuudessa  purin Enskerin ensimmäisen vuoden lastit.

 

Vierailija sähkö (ei varmistettu)

Pe, 30.10.2015 - 16:40

Ollessani Tiiskerissä tuli erään kerran käsky kunnostaa Raade-valot. Prykällä oli pulpetissa kytkin "Raade Lights" . Aikani etsittyäni kyseisiä valoja löysin ne laivan molemmilta sivuilta pystysuoraan taivaalle osoittaviksi valonheittimiksi. Ihmeteltyäni kyseisiä valoja, asiasta tietävät kertoivat näiden valojen isän olevan juuri valoissa mainittu suuri päällikkö.

Kirkkaassa päivänvalossa ei valoja nähnyt juuri ollenkaan, ihmettelin aikani erikoisia polttimoita ja niistä kuuluvaa sirinää, varsinaista valoa ei juurikaan näkynyt. Päättelin niiden olevan siis kunnossa.

Seuraava aamu toi mukanaan yllätyksen, silmäni olivat melkein muurautuneet umpeen ja olivat kuin hiekkamyrskystä tulleella.

Selvisipä siinä Raade-valojen valokaaripolttimoiden tekniikka.

 

Laivassa kerrottin tarinaa joltakin reissulta kun Uolevi itse oli mukana ja Englannin kanaalissa piti näyttää Raade-valojen vaikutusta. Kyseiset valothan näkyivät pimeässä hyvällä säällä niin Englannin- kuin Ranskankin puolelle. Aikansa ajettuaan Raade-valot päällä tuli Englannin jostakin merivalvontakeskuksesta määräys että ellei ne valot sammu välittömästi niin täältä tulee sammuttaja. Raade oli nikotellut aikansa mutta kippari oli antanut käskyn sammuttaa valot.  Sen jälkeen kyseisiä valoja ei enää käytetty.

 

Sailor (ei varmistettu)

To, 05.11.2015 - 11:43

Kuvatekstissä mainitaan "merikapteenit Törnblom ja Barck", toki. Mutta eikö Henrikkikin ollut jo tuolloin merikapteeni. Oliko se vain toimittajan epähuomiota, vai. Olisiko A.D. 1970 tuon kokoluokan aluksessa ja valtameriliikenteessä voitu seilata förstinä ilman merikapteenin pätevyyttä? Tuskin ainakaan dispanssilla, erivapaudella. Jos sellainen olisi selvinnyt vaikkapa Suomen Luonnonsuojeluliitolle, vuorineuvos olisi joutunut tekemään tiedotustilaisuudesta vieläkin useamman "poistumisen".

Tästä tulee väkisinkin mieleen merikapteeni Lasse (L.M.) Silen-vainaan tokaisu pätevyyskirjoista, niiden muuttua määräaikaisiksi. Lasse: "Kun pätevyyden on saavuttanut se ei vanhene koskaan. Tämä uusi systeemi on niitten jätkien keksintöjä!"

Missä lienet olla, "Sir. Henry"? -  Olit jo silloin kokenut päällikkö ja merikapteeni. Päällikköna M/T Purha'ssa ennen siirtoa Emdeniin perehtymään M/T Tiiskeriin. Muistaakseni koko päällystö  kummassakin laivassa oli merikapteenikoulutuksen läpikäyneitä.

 

Edesmennyt M/t Enskerin päällikkö, Pertti Sakkelin kertoi, että kaikki Tiiskeriin ja Enskeriin valitut kansipäällystön jäsenet olivat ainakin Merikapteenintutkinnon suorittaneita. Muistelen hänen kertoneen, että hän meni jompaan kumpaan suoraan kippariluokalta kolmoseksi.

 

Tuskin piti paikkansa läpi noiden alusten historian Suomen eli Nesteen lipun alla. Ehkäpä vielä silloin, kun muste oli tuoretta Öljypostin hehkuttavassa jutussa ja juhlaliputus kuivumassa. Mutta ei voi, eikä pidä voida mennä kenenkään pätevyyksiä näin Äänimeressä ruotimaan. Vanhan liiton miehet kun jos eivät toisiaan peräti tunne, niin ainakin tietävät. Jospa vielä tasa-arvovaltuutettu keksii, ettei silloin kansipäällystössä ollut ketään kaksilahkeista, niin säädetään taannehtiva laki rankaisemaan moiseen syyllisiä...Itse Enskerissä seilatessani väliperämies oli förstin kirjalla ja tietääkseni luokalla, miksi se oli jääväkin. Myös eräskin  perämiehenkirjalainen vm.1970 (siis kirja)kertoi seilanneensa noissa aluksissa perämiehenä. Luokka- ja muutoinkin kaverini seilatessa Enskerissä "letkumatruusina"viimeisenä perämiehenä seilasi​ vanhempi "imelän veden seilori", jonka kirja oli esihistoriallinen Kallaveden merikapteeninkirja.

Lienen ilmaissut itseäni kehnosti. Sakkelin siis kertoi, että ne ensimmäistä törniä ko. laivoissa tehneet perämiehet olivat kaikki vähintäänkin Merikapteenintutkinnon suorittaneita. Niin ja joo, Päälliköllä oli tod.näk. myös kirja ulkona.

Tämän selvemmin en tätä nyt enää osaa sanoa. Seilatkoot vaikka rippikoulupetyykillä, ihan sama.

 Kun Tiiskeri tuli toista kertaa Suomeen -70 kesällä menin siihen väliperämieheksi yliperämienkirjalla ja Köpmanin Fransu tuli kolmoseksi perämiehenkirjalla. Molemmilla oli kippariluokka käymättä.