Provikoita

Lähettänyt TimoSylvänne

Satunnaisesti saattoi tulla ylimääräistä tuloa semmoisista hommista, mitkä eivät kuuluneet työnkuvaan. Kipinänä ainoat saamani provikat tulivat ulosviennin hoidosta. Tosin menivätkin eivätkä riittäneet, kun janoista väkeä riitti kylässä.

Täkkärien provikat saattoivat tulla ruumajobeista jos niitä tehtiin rahtaajien laskuun. Jostain erityisellä kiireellä tehdystä tankkijobistakin olen kuullut maista rahaa saadun.

Koneporukkakin saattoi joskus saada jonkin remontin puitteissa jotakin ekstraa.

Ylimääräiset rahakirjekuoret annettiin päällikölle ja konepäällikölle. Jotkut heistä jakoivat rahat eteenpäin varsinaisen urakan tehneille tasapuolisesti. Jotkut taas antoivat jotakin joillekin palkiten eniten itseään. Sitten saattoi levitä jostakin tietoa, että ylimääräistä rahaa jostain työstä oli maksettu, muttei sitä rahaa kukaan osallinen ollut saanut.

Anonymous (ei varmistettu)

Pe, 14.09.2012 - 12:52

Provikoitten saamisesta pitänee kai käyttää Nykäsen Matin sanontaa:"Ehkä sain, ehkä en". Sipsut antoivat yleensä krääsää. Japanissa sain sipsulta calculaattorin, ja koska sellaisen jo omistin laitoin lahjan kiertoon. Annoin vehkeen 1.mestarille, joka ei konetta kuitenkaan tarvinnut ja hän antoi sen 2.mestarille. Jostakin syystä kakkonenkaan ei sitä huolinut, vaan antoi sen kolmoselle. No, hänelle se viimein kelpasi. Olisihan siinä joukon jatkona ollut vielä sähkö, tunkki ja kolme motoriakin. Erään bunkrauksen yhteydessä - Kanarian Saarilla - sain bunkkeriukolta brändy-putelin. Tunkki katseli kateellisena ritisevään sellofaaniin käärittyä lahjaani. Arvasin välittömästi, että tästä on luovuttava, joten annoin presentin tunkille. Ei kestänyt kauaakaan, kun tunkki kiikuttaa putelia takaisin sanoen:"Ei tätä juo vanha Erkkikään!" Eli se siitä provikasta. K.H.