Keiteleellä 1977 ja 1978

Lähettänyt TimoHärmälä

  

Tulin lomalle Kauko-laivasta kesäkuun alussa 1977. Asuin silloin Keski-Suomen Kvijärvellä avioliittoni myötä Eevan kanssa jonka olin tavannut Tornadossa 1970. Suolahdessa muuan yrittäjäpariskunta oli ostanut Turusta Max-nimisen vesibussin jonka sitten ristivät SUVI-nimiseksi. Siellä päin puhuttiin laivasta eli puhutaan mekin sisävesilaivasta. Olihan Suvi sentään pituudeltaan 23 metriä ja leveydeltään 5,16m sekä syväyttä 1,8m. Siis juuri ja juuri kelvollinen Keitele-järvelle jossa väylät olivat mitoitettu 1,8 metrisiksi. Osa väylistä oli jopa 2,4 metriä. Suvi rekisteröitiin muistaakseni 150 matkustajalle.

 

 

Suvi oli rakennettu Hampurissa 1960 Elbe-joelle turistivesibussiksi. Kuten myös sisarensa Moritz joka jossain vaiheessa ainakin liikennöi Helsingissä Österlundin omistuksessa puolustusvoimille rahdattuna henkilöliikenteeseen Isosaaren yhteysaluksena. Suomen Kauppalaivasto 1984 julkaisun mukaan Moritzin konetehoksi on ilmoitettu 154kw ja Suvin 276kw, mikä tuntuu oudolta koska molempien nopeudeksi on ilmoitettu 10 solmua ja kun vielä sisaraluksia olivat.

Yhteensattumien kautta minä sitten aloin kippariksi lomani ajaksi tähän Suvi-laivaan. Omistaja pariskunta sisusti Suvin tosi upeasti ja keulaosaan rakennettin myös pienimuotoinen baari johon saatiin myös B-anniskeluoikeudet. Anniskelu oli sallittua vain laivan ollessa järvellä ja laituriin tullessa lopetettava.

Perustettu laivanvarustamo sai nimen ILVES-LAIVAT OY.

Keiteleen merikortit olivat vielä silloin hyvin vanhoja eli mittaukset oli tehty 1800 luvun tai ihan 1900 luvun alkupuolella ja syvyysmerkinnät olivat syleissä joskin merkittyjen väylien syvyydet olivat metreinä. Kartoissa luki, että mittaukset oli tehnyt staabikapteeni se ja se. (en muista nimeä). Joka tapauksessa täytyy antaa kaikki kunnia tällä staabikapteenille (mitä sitten tarkoittaneekaan staabikapteeni) sillä kartat olivat kaikin puolin kelvollisia. Oli niihin kuitenkin Merenkulkuhallituksen puolesta merkitty viitat ja linjataulut, mutta karttapohja jota käytettiin oli tämän staabikapkteenin käsialaa kuten syvyysmerkinnät väylien ulkopuolella.

Nythän Keitele on mitattu ja kartoitettu uudestaan, mutta monet järvellä liikkujat pitivät näistä vanhoista Keiteleen kartoista enemmän koska ne olivat vain kahdessa osassa Ala- ja Ylä Keitele verrattuna tähän nykyiseen karttavihkoon josta ei niin hyvää kokonaiskuvaa saa yhdellä silmäyksellä kuin niistä vanhoista kartoista.

Liikennöitävä vesialua oli yllättävän laaja. Aina Suolahdesta/Äänekoskelta, Viitasaarella Keitelepohjaan ja Ruuponsaareen saakka. Sekä itäisille vesille Konnevedelle, Iisvedelle ja Nilakkaan saakka Neiturin, Kiesimän, Kerkonkosken ja Kolun kanavien kautta aina Tervoon, Pielavedelle ja Karttulaan saakka. Siis ihan oikeitten immeisten pariin sydänsavoon. Nykyäänhän Keitele-Päijänne kanavan myötä alue on laajentunut Lahteen saakka.

Onneksi minulla oli Suvissa konemestarina vanha Keiteleen seiluri joka tunsi järven kuin omat taskunsa ja toimi alussa hieman niin kuin luotsinakin, kunnes itse opin ajamaan tärkeimmät väylät ilman karttojen apua.

Syyskussa purjehduskausi päättyi ja minua pyydettiin myöskin seuraavaksi kesäksi samaan duuniin johon lupauduin koska olin saanut tiedon, että Kauko-laivan förstin jobi taas odotti ja voisin sitten olla Kaukossa aina seuraavaan kevääseen saakka ja niin olinkin toukokuun puoleen väliin eli kahdeksan kuukautta jonka jälkeen taas kesän 1978 kipparoin Suvi-laivaa Keiteleellä.

Valitettavasti laiva ei mikään raha-sampo omistajilleen ollut. Usein jouduimme reittiliikenteen Suolahdesta Viitasaarelle Sumiaisten ja Matilanvirran kautta ajamaan melkein tyhjällä laivalla. Ainoastaan tilausristeilyillä oli laivan kapasiteetti täysin käytössä. Konginkankaan Liimattalassa sijaitseva Mikko Niskasen Käpykolo oli suosittu turistikohde jonne rahtasimme useita laivallisia uteliaita turisteja.

Suvi liikennöi Keiteleellä vielä kesän 1979 toisen kipparin alaisuudessa (Hannu Kari) jonka jälkeen omistaja myi aluksen tietääkseni uudelle omistajalle Ristiinaan ja alkoi suunnitella toista alusta Suvin tilalle. Siitä toisessa osiossa.

 

Äänimeren SUVI-albumissa lisää kuvia

Varvis (ei varmistettu)

Ma, 01.12.2014 - 21:16

Satuin huomaamaan muussa yhteydessä että staben on ruotsia ja tarkoittaa esikuntaa. Olisiko staabikapteeni siis esikuntakapteeni? Tuohon aikaan on hyvinkin voinut sotilas tehdä kartoitusta.

Puolustusvoimilla on ollut, ja on edelleen, kartoitustoiminnasta vastaava Topografikunta niminen yksikkö, jonka historia eri nimillä ulottuu aina 1800-luvun alkuvuosiin. Ehkä tuo merikartta on ollut Topografikunnan laatima, jolloin on luonnollista, että joku sotilashenkilö on siitä vastannut.