You are here

luevieraskirjaa


03.02.2012 -- 12:12 Timo Sylvänne - email - www
Tammikuun 2012 käyttäjätilastoa:
Vierailuja 26257, keskimäärin 847 vuorokaudessa, vilkkain vuorokausi 1148 vierailua. Osumia eli klikkauksia sivustolle 1632874.
Kansallisista osoitteista oli eniten vierailuja: Ruotsi, Australia, Puola, Kroatia, Viro ja Alankomaat
29.01.2012 -- 20:38 Jorma Sallinen - email - www
Terve Risto, long time no see. Kuusamossa edellenkin ja armeijan hommissa. Vaasaradion aika oli mukavaa, moottoripyörällä edestakaksin Kuusamon ja Vaasan väliä ja homma oli mielenkiintoista. Edelleen yhteksissä Suikin Erkin kanssa harrastuksen puitteissa. Ota yhteyttä jos olet tulossa tänne suuntaan. 73 Jorma
26.01.2012 -- 21:07 Risto Jalkanen - email - www
Hei
Kipinäurani merillä 1968-1973 = I.W.Wink (ruots), Johanna, Signy, Cellona, Finnriver, Tyysternieni, Outokumpu, Finnpine, Finnalpino, sekä maissa Vaasan Rannikkoradioasemalla 1973 lopusta 1988 alkupulelle. Vähän on tuttuja nimiä tässä vieraskirjassa, sääli...terv kuitenkin kaikille tutuille ja tuntemattomille (radio)aaltojen kuljettamille.
23.01.2012 -- 01:26 Perko - email - www
Hei! Kiitokset kaikille matkaseuralaisille, jotka osallistuitte Henry Nielsen Nostalgia 3 risteilylle. Myöskin tämän mahtavan sivuston kirjoittajille ja kuviaan sinne laittaneille. Kiitokset varsinkin Timolle laivojen tiedoista.
Kevätterveisin Perko
21.01.2012 -- 19:57 martti karulinna - email - www
Eikö kukaan muu ole elossa enään kuin minä joka olin SS Arianassa 1955-1956
Kirjoitelkaa terkur´t Martti
20.01.2012 -- 09:37 Timo Sylvänne - email - www
Viime yönä 20.1.2012 oli tietokanta särkynyt, mikä esti käytön osassa Äänimeri-sivustoa.
Palautin tietokannan viime yön varmistuksesta ja ongelma näkyy hävinneen. Jos olet tänään aamuyön tunteina Äänimereen jotakin lisännyt, se voi olla kadonnut palautuksesta johtuen.
16.01.2012 -- 18:35 Kari Hovi - email - www
Hei!
Löytysikö sivuston lukijoilta kuvia, tai linkkiä kuviin seuraavista laivoista:
SS ZILOS (OFAW)
SS LAHTI (OHZF)
SS KASTE (OFDN)
S/MAUX VIDAR (OHOT)
MS JARMO JUHANI (OFPD)
03.01.2012 -- 11:01 Timo Sylvänne - email - www
Äänimeren käyttötilastoja vuodelta 2011:
Vierailuita noin 215000,
klikkauksia noin 12 400 000
Kansallisista osoitteista ulkomailta eniten vierailuja joulukuussa (tilasto ei listaa maita koko vuodelta):
Ruotsi, Australia, Kroatia, Tanska, Saksa ja Kreikka.
30.12.2011 -- 21:38 Arska - email - www
Moi merikarhut!

Löytyskö keneltäkään kuvia / tarinoita enostani Risto Poutasesta? Oli ymmärtääkseni 1970-71 kipinäkurssilla ja sitten Nesteen laivoista käsittääkseni ainakin Enskerillä, Tiiskerillä (jos nuo nesteen laivoja olivat) ja sitten Jaarlilla tai Jatulilla. Jossain vaiheessa oli myös Helsinkiradiossa ja loppuaikana ennen kuolemaansa -90-luvun alussa Nesteen tornissa Keilaniemessä. Kiitos!
20.12.2011 -- 23:28 ari junttila - email - www
MT NUNNALAHTI 1973-1976
ARI JUNTTILA S.1958
ZEEMANS KOKKOLA

Olen asunut ikäni merenrannassa Ykspihlajassa. Isäni oli aikoinaan seilannut maailman meriä ja isoveli lähti merelle , joten kaipuu merelle oli minulla myös nuoresta lähtien. Jotain kiehtovaahan tuolla merellä nuoren miehen mielestä oli ja salaperäistä sekä jännittävää.
Lapsuus tuli vietettyä sataman laitureita nuohoten ja isojen poikien juttuja kuunnellen.
Siinä kasvoi tietoisuus siitä että kyllä minäkin sitten kun olen aikuinen.
No, aikuinen tai ei, mutta merelle lähdin 15 vuotiaana. Siihen tarvittiin vanhempien lupa jonka onneksi sain heiltä.
Elämäni ensimmäinen jobi tuli saatua Mt Nunnalahteen vuonna 1973 ja kyytiin lähdettiin rinta kaarella Pietarsaaren satamasta. Merimatkasta tuli pitkä heti eka keikalla. Keikka kesti 10kk ja 5 päivää. Ei voi kieltää etteikö olisi ollut usein koti-ikävää. Välimeren maat ja Mustameri tuli käytyä. Grönlanti ja Islanti tuli myös nähtyä. Välillä meno laivassa oli aikas hurjaa kun miehiä oli 41. Viinaa juotiin ja tapeltiin. Hurja meno oli jännittävää nuorelle pojalle, joskin aika pelottavaakin välillä. Nuoresta iästä huolimatta oli opittava pitämään huoli itsetään. Ei siellä kukaan hyysännyt. Tuosta on kulunut kohta 40 vuotta, mutta edelleen on yhteyksiä joihinkin laivassa silloin seilanneisiin miehiin.
Mt Nunnalahdessa vierähti 3v 6kk koneupseerien messikallena. Siinä tuli keittiötyöt ja siivoustouhut tutuksi.
Viisas stuju kehotti menemään kouluun sanoen että minussa olisi kokki ainesta.
Niimpä siis muutaman vuoden merimieskokemuksilla haettiin Raumalle Merimies Ammattikouluun. Kouluun pääsin ja siellä meni 16kk, kunnes valmistuin laivakokiksi. Koulusta lähdin laivastoon Pansioon. Siellä meni 8kk ja olin Heräteraivaajilla kokkina.

Koulut ja Armeija kunnialla suoritettua ja sitten tuli tuuraus kokki stuertiksi MS Minilandiin isoveljeä tuuraamaan. Keikan piti olla pariviikkoa, mutta reilu kymmenen vuotta siinä sitten vierähti Godby Shippingin laivoissa kokaten.
Godby Shippingin laivoissa olin MS Minilandissa joka myytiin ja siitä vaihdoin MS Minitransiin. Siinä vierähti seitsemän vuotta. MS Minitrans myytiin ja tilalle tuli uusi MS Miniland. MS miniland jäikin minulle viimeiseksi laivaksi. Ystäviä on jäänyt joiden kanssa ollaan edelleen yhteyksissä, vaikka olemme kaikki eri puolilla suomea.

Laivalta jäätyäni olin kymmenisen vuotta kaljakuppilan isäntänä. Siitä matka vei satamaan ahtaajaksi joksikin aikaa. Sitten alkoi tuuraus satamavalvojana ja siitä se tuli sitten toivon mukaan eläkevirka. Vakipaikan Satamavalvojana sain 2004. Elikäs laivojen kanssa värkkään edelleen. Eihän se seeprakaan juovistaan pääse.
Perhettäkin on, kaksi poikaa ja vaimo. Kolme lastenlasta ja lisää tulossa.
-Ari Junttila- Kokkola 20.12.2011
16.12.2011 -- 23:09 Ari Asukas - email - www
Hei, Olen tekemässä artikkelia "vanhasta" MT Palvasta (rak. 1964 Raumalla) LAIVA-lehteen ja kaipaisin kaikenlaisia tarinoita siitä ajasta kun se oli Nesteen omistuksessa.
Sain juuri pienoismallin siitä valmiiksi ja aika olisi kypsä artikkelille. Samoin olen miettinyt tehdä pienimuotoista näyttelyä Viialan kirjastoon aiheena: MT Palva - erään laivan tarina.
06.12.2011 -- 16:52 vieras - email - www
Aura nimeä en huomaa, onko tuossa takimaisessa alkukirjaimet kumaar...tarkkanäköiset selvittäköön.
02.12.2011 -- 11:51 Timo Sylvänne - email - www
Marraskuussa Äänimeren sivuja on klikkailtu 1802923 kertaa. Vierailuja 22094, keskimäärin 736 vierailua vuorokaudessa, vilkkain vuorokausi 1197.
Ulkomaisista domaineista on kärjessä Ruotsi, Australia, Kanada, Tanska, Italia, Saksa, Norja ja Alankomaat.
28.11.2011 -- 17:26 Timo Sylvänne - email - www
Jari Savolainen kerää Vasa Shipping historiaa Äänimeren sivuilla julkaistavaksi. Kaikki muistelut, valokuvat ja muu materiaali on tervetullutta.
Yhteydenotot sähköpostitse: Jari.Savolainen(miuku)pp8.inet.fi
26.11.2011 -- 02:13 paavo.syri - email - www
Olisko enään kaveria joka lemppasi hiiliä fyyriin. siis todellista merimies elemää. Tai mitä oli kerran laivalla. Laivan puolesta hanskat ja hikiliina kaulaan.

23.11.2011 -- 20:45 vieras - email - www
on se valny
04.11.2011 -- 02:50 Heikki Kaasalainen - email - www
Ihan kiva toi muut varustamot. Pääsee kaislakiitäjätkin esille. Ihme ettei Rettingin Hansasta ole mitään juttuja. Myös Pauliinin seilorit loistavat poissaolollaan.
03.11.2011 -- 14:03 Timo Sylvänne - email - www
Äänimeren sivuston lokakuun tilasto näyttää lukemia:
Yhteensä vierailuja 17688. Vilkkainpana päivänä 1141.
Sivuilla on klikkailtu 1361914 kertaa.
Suomen jälkeen vilkkaimmat kansalliset osoitteet:
Australia, Ruotsi, Tanska, Viro, Kreikka Hollanti
29.10.2011 -- 12:06 harry - email - www
Merimiestarinat ovat hyviä, mutta aivan samoin kun laivat nekin ovat käyneet kaikki satamat Rangoonista Kiinaan ja KIiinasta Peruun, niin ettei sitä uutta eksoottista satamaa ja sen uusia tyttöjä enää ole helppo löytää.

Niinpä olisi hyvä jos saisi vaikkapa yhden päivän tapahtumista näkyville viis tuhatta sanaa. Se paljastaisi sen arjen hetken.
21.10.2011 -- 12:46 tuipal - email - www
Lia I. Athanassiou, Erik Rosaeg, Antonis Antapassis: Competition and Regulation in Shipping and Shipping Related Industries
21.10.2011 -- 11:15 Timo Sylvänne - email - www
Äänimeren varustamohistorioita (www.aanimeri.fi/Varustamohistoriaa) keräillessäni on usein tullut esille linjakonfferenssit. Henry Nielsen oli osakkaana muutamissa uusissa laivalinjahankkeissa, mitkä piti lopettaa, kun ei saatu lasteja, kun ei päästy jäseneksi tämmöiseen konfferenssiin.

Luin Pentti Poukan kirjan Antti Wihuri − kapteeni laivassa (Otava 1983) ja sen lopussa kerrottiin, kuinka Wihurin puheille tuli joku Re-Be:stä (Rettig Bensow). Sopivat, että jakavat keskenään Mustanmeren öljykuljetukset Suomeen. Sopivat hinnoista ja lastimääristä. Turret ja joku muu varustamo siihen vielä otettiin mukaan. Tuohon aikaan näköjään kartellit eivät olleet salaisia toisin kuin nyt. Siltihän kartelleja paljastuu Suomessakin niin paljon, ettei niitä ehditä tutkia.

Tulee mieleen itärajan takaa vanhan liiton meininki: paasataan vapauden puolesta ja kaikin keinoin toimitaan vapautta vastaan. Olen lukenut myös kirjan vapauden mallimaasta Rockefellerin puuhista Standard oilin rakentamisessa. Kilpailijat nitistettiin ja ihmishenki oli halpaa.

No, kumminkin merenkulkupisneksessä reilusti myönnetään: navigare necesse est, vivere non est.

Osaisiko joku valottaa tätä linjakonferenssisysteemiä? Onko sillä juurensa kauppakomppanioissa satojen vuosien takaa? Silloinhan niillä oli monopoli meriliikenteessä. Kuinka estetään ulkopuolisia kuljettamasta rahtia linjakonfferenssien alueilla? Jos kartellit ovat maissa kiellettyjä, miksi ne ovat merenkulussa hyväksyttyjä?
19.10.2011 -- 19:39 Timo Sylvänne - email - www
Vuosien mittaan on ulkomaankieliset kyselleet Äänimeren sivujen sisällöstä englanninkielisiä versioita. Viimeksi tänään Merihistoriallinen museo Tukholmasta viestitti, että heillä olisi kiinnostusta Äänimeren sivuille kerättyyn historiatietoon.

Mahtaisiko Sinulla - arvoisa tämän tekstin lukija - olla innostusta, aikaa, taitoa kääntää englanniksi Äänimeren sivuja?

Äänimeri-sivusto on tehty talkootyönä ilman minkäänlaista korvausta. Samanlaista talkoota olisi myös käännöstyö.

Jos olisit valmis valottamaan suomalaisen merenkulun historiaa myös ulkomaalaisille, laita viestiä Äänimeren ylläpitäjälle osoitteeseen: Timo.Sylvanne (at) aanimeri.fi
16.10.2011 -- 17:35 pete - email - www
Moi. Tulkaa mainostamaan kivoja kotisivujanne ilmaiseksi:
http://mainosta-ilmaiseksi.blogspot.com/
10.10.2011 -- 08:31 Timo Sylvänne - email - www
Valokuva-albumissa Henry Nielsen -> SCANDINAVIC on kuvia laivan ajettua rantakiville ja laivaväen pelastamisesta vaijerituolilla. Tietäisikö kukaan tästä tapauksesta mitään? Missä, milloin ja miksi?

http://www.aanimeri.fi/index.php?q=gallery&g2_itemId=9388
09.10.2011 -- 00:54 Paavo Syri - email - www
Seilasin suomen suurimmalla höyrylaivalla s/s Kotkalla v. 1951 mm.
Buenos Aires kuin haaksirikkoisen laivapalon Dakariin ja muut. Onko ketään jotka muistavat tuotakin matkaa
olisi mukava kuulla asia
07.10.2011 -- 14:51 Jouko "Heinäpää" Maijala - email - www
Tere kóigile soome meremeestele Oulu 3.pólve tollimehelt!

On ollut todella mielenkiintoista lukea entisten "vastustajien" - joiden kanssa tulli pärjäsi mielestäni hyvin, verrattuna esim.kreikkuihin ja turkkilaisiin karvakäsiin, polakeissakin oli paljon myönteistä.

Sain nämä linkkitiedot hyvältä kaveriltani Jukka/Esko Anttoselta, joka jäi sitten aikoinaan pois mt. Lunnista, tuttu laiva sekin, kuten useimmat lintulaivoista muutenkin.

Olen eilisestä, 6.oktoobrist 2011, seurannut näitä sivuja, kun silloin Jukka yhteystiedot taritsi.

Vieraskirjan skrivaajista muistan hyvin Aino "Ansku" Pohjolan, joka MEPA:n asioissa liikuskeli laivoissa susikoira mukanaan.
Varmaankin muistaisin muitakin, jos vain nimimuistini pelaisi entiseen tapaan.

Tulliin menin Toppilaan v. 1963 Kansankadun tullikamarin kautta, joten tutuiksi tulivat kaikki Oulun satamat, mutta myös Patelan ja Martinniemen ns. ulkohaminat puutavaraa hakevine laivoineen.

Botskien korsteenien ja redarien keräämisen aloitin joskus 70-luvulla niistä, jotka täällä silloin kävivät.

60-luvulla aloin myös yhä enemmän tykästyä pakolaisvirolaisiin kielen opiskelun myötä, jolloin tällä kävivät suht.säännöllisesti Panaman lipun alla ajaneet Weston (kipper Jaan Valm Englannista), Kingham, Vaigu ja monet muut. Neukku-eestiläiset, esim. Vjandra po.Vändra, Kessulaid, Manilaid ym. tulivat myös tutuiksi, koska olin puheissa ja teoissa alkanut vapauttaa Viroa, kun kieltä puhuin ja kirjoitin. Kundit löivät vain hyttinsä oven venäläisten nokan alla kiinni, ja saimme olla rauhassa, juttu alkoi lentää.

Ensimmäisen vapaan Viron lipun sain Kanadasta 1978, josta lähtien sellainen on liehunut suvilassamme (kuten tälläkin hetkellä). Samana vuonna aloitin myös kirjoittamaan pakolaislehteen Torontoon ja Tukholmaan Suomen ja Neuvosto-Eestin asioista.
Haastattelin myös erästä pakolaisvirolaista kapteenia, joka ollut 30-luvulla matruusina pirtulaiva Daliborilla ja juttu julkaistiin Kalevassa.

Paljon on puhuttu eestiläisten merimiesten salakuljetusalttiudesta, mutta sehän koski oikeastaan kaikkia kansallisuuksia. Reiluimpia olivat suomalaiset; kun käry kävi, niin so what? Vihamielisiä muistoja ei jäänyt.

Näitä muisteli eläkeläistullitarkastaja
Jouko Maijala
pelimanni
Heinäpää (Oulu)
Suomen Tasavalta
03.10.2011 -- 10:35 Timo Sylvänne - email - www
Syyskuun käyttötilasto on kerännyt Äänimeren sivuilta 1153563 osumaa eli sivunlatauskertaa. Vilkain päivä on ollut 29.9., jolloin vierailuja sivustolla on ollut 1037 kertaa.
Ulkomaan osoitteista on eniten vierailuja: Ruotsi, Australia, Singapore, U.K., Saksa, Hollanti.
23.09.2011 -- 20:22 Martti J. Huttunen - email - www
Hei merenkulkijat!
Olen viipurilaisen merimiehen Aleksander Huttusen nyt jo 77-vuotias poika. Isäni palveli Ab Nielsen & Thordén Oy:n s/s DELAWARE-aluksessa vuodet 1926-1934. Koko tuon 8 vuoden ajan hän oli kihloissa äitini kanssa.Vuonna 1933 he menivät naimisiin. Kun minä synnyin 1934 sai äiti onnittelusähkeen Viipurin Diakonissalaitokselle Hullista. Isä oli vielä halunnut tehdän yhden Delaware-matkan, (puutavaralastissa?) vaikka olikin jo jäänyt työskentelemään maihin. Olivat siihen aikaan lääkäritkin ihmetelleet moista harvinaisuutta - ulkomailta tullutta onnittelua. Isä palveli aluksi donkey-mannina, sitten lämmittäjänä ja myöhemmin konemiehenä. Hän oli ollut ikänsä terve ja urheilua harrastanut mies, mutta sai v. 1936 angiinamyrkytyksen maissa ja menehtyi siihen. (Antibiootteja ei tuohon aikaan vielä ollut). Äiti kertoi minulle, että s/s Delawarella isä ehti kahdeksan vuoden aikana kiertää maailman meret - Japanissa ei kuitenkaan. Olisipa upeata jos noilta vuosilta jostakin arkistosta löytyisi vaikkapa jokin miehistövalokuva tai miehistöluettelo. Jo se, että löysin sivustonne ja Delawaren kuvia toi suunnattomasti iloa.
Hyvää jatkoa kaikille merenkulkijoille.
Upea on aanimeren sivusto!

Martti Huttunen, Viipurin poikia
17.09.2011 -- 00:46 Jukka Vanhanen - email - www
Isorokko, vastaus kysymykseen tai ainakin yritys.

Tulin ensimmäisen kerran Nielsenille vasta tapahtuman jälkeen. Muistan kuulleeni siitä moniakin kertoja. Yliperämiehenä toimineella Erkki Alarannalla epäiltiin olevan ko tauti, miehellä, jonka opin myöhemmin tuntemaan. Muistaakseni taudin epäily osoittautui lopulta vääräksi. Vielä virkeänä elää ihmisiä, jotka todennäköisesti muistavat ja eritoten tietävät enemmän asiasta. Yritän talven myötä selvittää palattuani isommaksi ajaksi sähköisten viestimien ääreen.
06.09.2011 -- 13:19 G. Kock - email - www
Sivullanne
www.aanimeri.fi/ALBERTKASIMIR
lopussa linkitetään laivakuvaan nettisivustossani. Valitettavasti ko. palvelimen konfiguraatio ei mahdollista linkittämistä suoraan kuvatiedostoon, ainoastaan tekstisivuun. Toivottavasti Äänimeren ylläpito voisi muuttaa tuon linkin seuraavaksi:
www.porssitieto.fi/osake/lisaa3.html#start.
Se vie suoraan Start-esittelyn kohtaan sivullani, mistä voi avata kuvan.

Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
© 2005-2009 : Sami Siuvatti - ZykBook v1.52