You are here

Henry Nielsen

Suomessa perustettiin 1920-luvun alussa vilkkaasti uusia hakurahtivarustamoita. Ensimmäisiä aloittaneita olivat tanskalainen Henry Georg Nielsen ja ruotsalainen Gustaf Birger Thordén, jotka perustivat yhteisen laivameklari- ja rahtausliikkeen. Yhtiön nimi oli Ab Nielsen & Thordén Oy ja se toimi Helsingissä osoitteessa Fabianinkatu 6. Kaupparekisterin perustamispäivä on 21.08.1923.

Henry Georg Nielsen

Henry Georg Nielsen, 27.11.1892 - 12.01.1961
Kansallisarkisto. Kuva: Tatu Korhonen

 

Kirjassaan Alla mina skepp Thordén muistelee, että hänen tanskalainen ystävänsä Henry Nielsen olisi ollut Amerikassa, mutta tyytymättömänä liiketoimiensa menestykseen oli palannut Kööpenhaminaan. Helsinkiin Henry Nielsen oli muuttanut 1919. Gustaf B. Thordén oli Suomeen saavuttuaan aluksi työskennellyt kauppaneuvos Victor Ek:n yrityksessä. Victor Ekin (1858 - 1922) yritystoiminta käsitti kaikkea ulkomaankauppaan liittyvää: Osakkuuksia eri varustamoissa ja omia aluksia, laivahuolintaa sekä maahantuontia että vientiä. Kauppaneuvoksen kuoltua Thordén alkoi suunnitella omaa liiketoimintaa. Thordén muistelee pyytäneensä Henry Nielsenin yhtiökumppanikseen.

Neljä tyhjää kättä

Uuden yrityksen liiketoimintaa oli aloittamassa neljä tyhjää kättä, muistelee Thordén. Osoitteessa Fabianinkatu 6 toimi paperikauppia, josta Nielsen & Thordénin vuokrasi tilat konttorille. Myynnissä olevia paperipusseja käytettiin muistiinpanovälineinä. Molempien liikemiesten puolisot - Mary Nielsen ja Clary Thordén - työskentelivät yrityksessä.

Yrittäjät havaitsivat pian, että liiketoiminnan kehittyminen edellytti oman aluksen hankintaa. Ensimmäinen laiva ostettiin jo samana vuonna. Tanskalainen 2700 dwt:n rahtihöyry EGHOLM makasi varustamon konkurssin takia takavarikoituna Etelä-Ranskassa. Merikapteeni Birger Brandt matkusti tarkastamaan laivan kuntoa. Kauppakirja päivättiin 16.12.1922 ja uudeksi omistajaksi merkittiin A. K. Högström, koska Nielsen ja Thordén olivat ulkomaalaisia. Alus rekisteröitiin Suomeen 14.03.1923 nimellä SAVONIA

Varustamotoimintaa varten perustettiin Rederiaktiebolaget Suomi - Laivanvarustajaosakeyhtiö Suomi 11.2.1924, mille S/S SAVONIA siirrettiin. Nielsen ei yhtiöstä koskaan omistanut tiettävästi osakettakaan. Kaikki osakkeet omistivat Ab Wilh. Bensow Oy, Aino K. Högström (kyllä! Aino oli pitkäpartainen ukko!) ja pankinjohtaja Emanuel Laurell (1878–1935). Yhtiön toimitusjohtaja oli Gustaf Birger Thordén, joten se oli enenmmän "thordénilainen" firma. Vuonna 1930 kaikki osakkeet neljää lukuun ottamatta siirtyivät Thordénille. Vuonna 1955 firmasta tuli Ab Finska Nordamerika Linjen - Oy Suomen Pohjois-Amerikan Linja, kunnes yhtiö 1960 meni konkurssiin. Thordén oli palannut synnyinseudulleen 1944 pelätessään Neuvostoliiton miehittävän Suomen. Hän perusti 1946 laivatelakan nimeltä Uddevallavarvet, joka toimi vuoteen 1986 saakka.

SAVONIA oli onnekas hankinta varustamolleen ja maksoi hyvillä rahdeilla pian hintansa takaisin ja yhtiön velattomaksi. Thordén omisti laivan vuoteen 1956 saakka. Ennen romuttamista aluksen salonki siirrettiin Uddevallan konttoriin.

Rederi Ab Suomi varustamolle ostettiin 1925 toiseksi laivaksi BJÖRNEBORG. Samana vuonna ostettiin kauppaneuvos Victor Ek:n leskeltä CISIL varustamonaan Rederiaktiebolaget Steam — Laivanvarustajaosakeyhtiö Steam.

SAVONIA ja BJÖRNEBORG ajoivat Pohjanlahden satamista Englantiin puutavaraa. Talvisin liikennöitiin Välimerellä.

 

Ab Henry Nielsen Oy

Nielsenin ja Thordénin yhteistyö päättyi 1926. Thordén halusi keskittyä laivoihin, Nielsen jatkaa myös meklari- ja rahtaustoimia. Varustamon laivat jäivät Thordénin omistukseen. Nielsen jatkoi entisellä nimellä Nielsen & Thordén vuoteen 1944 saakka, jolloin perustettiin Ab Henry Nielsen Oy.

 
Yhtiön kokardit

Kokardit: vasemmalla Henry Nielsen, oikealla Helsingfors Steamhip. Kuvat: Markku Kääntä
 

Varsinainen Nielsenin "kruununjalokivi" Ab Helsingfors Steamship Co. Ltd oli alunperin 22.5.1924 perustettu Rederiaktiebolaget Lily, omistajanaan Gustaf Mickelsson. Helsingin edustan karille oli ajanut englantilainen KATHLEEN LILY 13.12.1921. Alus oli ollut Hietalahden telakalla korjattavana ja sai kaupan yhteydessä uuden nimen LILY. Vuonna 1925 Lily-varustamon osti Henry Georg Nielsen. Yhtiökokouksen päätöksellä 15.1.1927 ja 18.3.1927 Kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistuksella yhtiön nimi muutettiin sen uuteen muotoon. Tämän firman ensimmäinen "nielseniläinen" puheenjohtaja oli tuo yllä mainittu Emanuel Laurell, joka oli myös Ab Wilhelm Bensow Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1922–1932.

Helsingfors Steamship yhtiön perustamisen jälkeen sille siirrettiin jo edellisenä vuonna ostettu höyrylaiva DELAWARE. Seuraavana vuotena ostettiin lisäksi höyrylaivat KEMI ja KOTKA.

Muita varustamolle ostettuja tai hoitoon saatuja laivoja: ALBERT KASIMIR -26, Rederi A/B Start, GERTRUD -26, A/B Trävarutransport, SILVIA -26, Rederi A/B Eos, b -32, Helsingfors Steamship.

 

Henry Nielsenin lippulaivat

Englantilainen Sir Erik Olav Ohlsson perusti Suomeen yhteistyössä Henry Nielsenin kanssa varustamon A/B Ohlsson Steamship Co. OY. Hoitoon tulivat rahtihöyryt CAROLUS ja ERICUS, jotka olivat 3500 dwt:n sisaralukset. Englantilainen Smith, Hogg & Co. Ltd yhteistyössä Henry Nielsenin kanssa aloitti varustamon A/B Union Steamship Co. Ltd ja siirsi sille höyrylaivat UNION, vuonna 1932 ja ULMUS kaksi vuotta myöhemmin.

Ruotsista Joseph Källman perusti varustamon A/B Britannia Steamship Co. Ltd Henry Nielsenin avustuksella. Varustamon laivat olivat BRITANNIC ja SCANDINAVIC

Norjalainen ODDVAR II oli 1937 siirretty kotkalaisen Cadenius & Grahn Ab:n hoitoon (nykyisen Stecevon edeltäjiä). Hoitovarustamoksi vaihtui 1941 Ab Nielsen & Thordén Oy. Laiva oli norjalaisessa omistuksessa mutta kulki Suomen lipun alla.

 

Toinen maailmansota

Kun sota syttyi, oli Nielsenillä jäljellä kolme omaa alusta: DELAWARE, KOTKA ja NIDARHOLM, sekä lippulaivat CAROLUS, ERICUS ja ODDVAR II. Jatkosodan alussa 1941 lippuvarustamoiden laivoja takavarikoitiin tai liputettiin pois Suomesta muille maille. Vuoden 1942 alussa säädettiin laki, jonka mukaisesti perustettiin Ulkomaalaisen Omaisuuden Hoitokunta. Tämä valtion laitos otti haltuunsa vihollismaiden omistamat alukset, joita löytyi enää yksi: ss ULEÅTA, jonka omisti Finska Insjön.

Korsteenimerkki

Korsteenimerkki. Kuva: Göran Grönroos

Nielsen & Thordén kärsi 1941 lippulaivojen menetyksiä: CAROLUS, ERICUS ja ODDVAR II takavarikoitiin Kanadassa loppuvuodesta 1941. DELAWARE takavarikoitiin Galvestonissa joulukuussa 1941. Aiemmin Nielsen & Thordén hoidossa ollut, Thordenin omistukseen siirtynyt CISIL ajoi miinaan ja upposi Puolan rannikolla Kolbergin kaupungin itäpuolella. Takavarikoidut ERICUS ja ODDVAR II palautettiin omistajilleen sodan loputtua. CAROLUS oli uponnut saksalaisen sukellusveneen torpedoimana 1942 lokakuussa St. Lawrence-lahdella ja DELAWARE ajanut karille ja romutettu Karibialla. Yhtään laivaa ei jouduttu luovuttamaan sotakorvauksina Neuvostoliitolle.

Sotien ajalta on tieto DELAWAREn sijainnista. Laivalta lähetetty sähke oli luettu 1939 jouluaattoillan Yleisradio-ohjelman alussa:" s/s Delaware sähköttää Bermudan saarelta: merry christmas to heroes of finland, mikä suomennettuna kuuluu: hyvää Joulua Suomen sankareille.(SKS:n kustantama kirja "Radio sodissamme". Kirjoittaja Lasse Vihonen)

 

Sodan jälkeen

Ensimmäinen sotien jälkeen Helsingfors Steamshipille ostettu alus oli 1947 hankittu höyrylaiva WASA.

Yhtiön lippu

Oy Henry Nielsen Ab:n lippu. Kuva: Raimo Mäkinen

Yhdysvaltain armeija myi Suomeen 1946 - 1949 edullisin ehdoin ylijäämätavaraa - terästä, koneita, vetureita, autoja, traktoreita, laivoja ja lentokoneita. Kaupat rahoitettiin amerikkalaispankkien luotoin, ja Suomen viranomaiset myönsivät tavaralle tullivapauden. Yhdysvaltalaisen senaattori Fulbrightin aloitteesta 1946 säädetyllä lailla tulot 2. maailmansodan ylijäämävarastojen myynnistä sijoitettin stipenditoimintaan. (Jukka Rislakki: Paha sektori). Amerikan Suomen-lainan apuraha (ASLA-stipendi ) oli Yhdysvalloissa 1949 säädettyyn lakiin perustunut apurahajärjestelmä, johon käytettiin Suomen Yhdysvalloilta vuonna 1919 saaman lainan korot ja lyhennykset. Laina oli kokonaisuudessaan maksettu takaisin vuonna 1984. Tuhansittain suomalaisia opiskelijoita ja eri ammattiryhmien edustajia on vieraillut opiskelemassa, tutkimassa ja tutustumassa USA:ssa stipendien avulla.

Nielsen oli osakkaana vuonna 1947 perustetussa varustamossa Ab Benima Oy. Muut osakkaat olivat Oy Bensow Ab ja Curt Mattson Rederi Ab. Yhtiö osti Yhdysvalloista höyrylaivat DRAKVIK, FROSTVIK ja TRANVIK. FROSTVIK ja TRANVIK olivat sodan aikana rakennettuja Liberty-laivoja tyyppi EC2-S-C1, DRAKVIK rannikkoliikenteeseen rakennettu ns. jeep-alus, tyyppi N3-S-A2. Yhtiön toiminta loppui 1949 ja DRAKVIK ja FROSTVIK siirrettiin Ab Wilh. Bensow Oy:lle, joka Hans von Rettigin kanssa perusti varustamon RE-BE. Mattsson ja Nielsen perustivat haltuunsa jääneelle Tranvikille varustamon nimeltään Rederibolaget Tranvik. Benima lakkautettiin 1951.

Erkki Savolainen, Villi linja. Lainaus Otavan luvalla. TRANVIKIN sivulla kopio kirjan sivusta, missä listataan laivan matkoja.

Erkki Savolainen on kirjoittanut kirjan Villi linja TRANVIKin matkasta Kiinaan vuonna 1953.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen ostettiin kaikkiaan kolme Liberty-alusta. Kolmas oli Paulin-varustamon 1963 hankkima MARGRETHE  PAULIN (klikkaa ja katso tiedot ja kuvia).

DRAKVIKin kaltaisia rannikkohöyryjä, tosin hiililämmitteisiä N3-S-A1 tyyppisiä Suomeen ostettiin MOSES GAY (1951 ESKRIDGE, 1952 BENCAS, 1955 HELENA, 1959 HEANGURA) ja CYRUS SEARS (1951 SKIDBY, 1951 BORGFRED, 1954 LISE, 1955 AURA, 1960 FERNANDO, 1962 FATA MORGANA, 1963 GIANNIS).

 

25 vuotta

Ab Henry Nielsen Oy juhli 25-vuotista purjehdustaan 23.4.1948. Pääkonttori toimi edelleen Helsingissä, osoitteessa Fabianinkatu 6. Henkilöstö oli kasvanut neljästä kuuteenkymmeneen yhdeksään.

... our Manager from the very beginning

Toiminta oli ryhmitelty osastoittain:

  • Rahtaus, manager Mr. Finn Stangebye. Rahtausosaston toimialoksi mainitaan: öljyrahtaus, hiili, puu & irtolastit. Aikarahtaus. Linjaliikenne agentuuri, laivojen ja lentokoneiden myynti ja osto. Lentorahtaus.
  • Laivaus, Mr. N. Autere, Mr. B. Grönlund.
  • Huolinta, manager Mr. H. Nordberg. "Import, Export, Transhipments, Storage."
  • Helsingfors Steamship. Superintendent Mr. O. Müller. Yhtiön hoidossa oleva laivatonnisto on 40215.
  • Sivukonttorit Hangossa ja Turussa.

 

Ensimmäisenä Suomessa aloitettiin lentorahtaustoiminta.

Yhtiön perustamisaikoja muistellaan:"Liiketoiminta alkoi marraskuussa 1922, kun ensimmäinen laiva s/s Savonia ostettiin ja Rederi A/B Suomi perustettiin, mutta meklari- ja laivausasiamiestoiminta alkoi Henry Nielsenin omalla nimellä helmikuussa 1923. Yritys kuitenkin aloitti huhtikuussa 1923 nimellä A/B Nielsen & Thorden O/Y.

25-vuotisesite:"Kasvumme on ollut hidasta ja vakaata, kuin Suomen metsien kuusipuulla ja toivomme, että kuten ylpeisiin kuusipuihin meidänkin yritykseemme yhdistetään ajatus: vahva ja turvallinen."

Klikkaa ja katso 25-vuotisesitteen kuvia.

 

Yhteistyötä

Henry Nielsen ja O.S. Nylund perustivat keväällä 1948 Oy Finland - Afrika & Australia Line Ltd Ab varustamon tarkoituksena liikennöidä aluksi Suomen ja Etelä-Afrikan välillä, myöhemmin myös Australiaan ja Intiaan sekä Kaukoidän satamiin. Linjaa ajoivat WASA sekä Nylundin ALBERTINA, varustamonaan Pargas Rederi orh Varvs Ab, Helsinki, Unioninkatu 24. Molemmat laivat lähtivät 1948 loppuvuodesta matkalle Etelä-Afrikkaan. Seuraavana vuonna molemmat laivat tekivät yhden matkan. 1950 kesällä Albertinan matkan jälkeen Nylund luopui osuudestaan. ALBERTINA siirrettiin Nielsenille ja sai uuden nimen KOTKA. Nielsenin vanha KOTKA siirtyi Nylundin Pargas Rederille ja nimeksi muutettiin DIANA. Nylundin tilalle linjan toiseksi varustajaksi tuli Carl Olsen. Liikenteeseen ostettiin Etelä-Amerikkaan ajanut AURA, jolle annettiin nimi CALEDONIA. Varustajat eivät päässeet linjakonferenssin jäseneksi ja lastien määrä jäi vähäiseksi. Viiden Afrikanmatkan jälkeen linja lopetettiin kannattamattomana. WASA myytiin romutettavaksi 1953.

Caledonia Steamship

Ab Caledonia Steamship Co. Ltd. Kuva: Markku Kääntä.

Ab Caledonia Steamship Co. Ltd oli perustettu 27.6.1939 Ruotsista Suomeen 1933 Thordén&Nielsenin hoitoon siirretylle BRITANNIC höyryalukselle. Varustamon suurin omistaja oli Paul Henrikssonin lisäksi Carl Olsen yhtälaisilla osuuksilla. Kolmas omistaja oli Karl Strömsten. Hallituksessa vaikutti jo tuolloin kuulu varustaja Birger Nordström. Nielsenillä ei ollut varustamoon osuuksia. Vuonna 1955 firman osti Nordström-konserni kokonaan, kunnes se 31.12.1955 yhtiökokouksen päätöksellä fuusioitiin Lovisa rederi Ab -yhtiöön.

ALBERTINA/KOTKA on Suomen kaikkien aikojen suurin höyrylaiva (poislukien höyryturbiinitankkerit).

Neste Oy:n vuonna 1948 ostama höyrytankkeri NESTE tuli Nielsenin hoitoon. Hoitosopimus siirrettiin 1951 varustamoyhtiölle Oy Baltic Chartering Ab, Helsinki, P. Makasiinik (Finnlines).

Henry Nielsen suunnitteli vuoden 1951 lopulla Enso-Gutzeitin ja SHO-FÅA:n kanssa yhteisen linjan avaamista Kaukoitään ja Etelä-Afrikkaan. Tätä liikennettä varten Hollannista tilattiin Enso-Gutzeitille moottorialus FINNMERCHANT ja Helsingfors Steamshipille moottorialus WHITE ROSE. Suunnitelma ei toteutunut ja molemmat laivat ajoivat villiä linjaa. Vuonna 1955 Enso-Gutzeit ja Henry Nielsen perustivat yhteisen Oy Finland Far East Line Ltd Ab:n. Laivauskonferenssi ei hyväksynyt uutta yhtiötä jäsenekseen eikä lasteja saatu kuljetettavaksi. White Rose ajoi kesään 1957 saakka Puolan ja Kiinan välillä. Myös viimeiset pari vuotta ennen myyntiään kesällä 1973 White Rose oli rahdattu kiinalaisille.

Ensimmäisina vuosinaan myös FINNMERCHANT ajoi Finland Far East Linen liikennettä Kiinaan. USA ja U.K. yrittivät Korean sodan vuosina estää laivaliikennettä Kiinan, mikä saarto ei haitannut heidän omia aluksiaan. Mm. Wihurin WIIMAn britit kaappasivat helmikuussa 1953 kolmeksi kuukaudeksi, sen poikettua Singaporeen viedessään lentokonebensiiniä Romaniasta Kiinaan. Kiinaan ajoivat 1950-luvun alkuvuosina myös Nielsenin KOTKA ja TRANVIK, sekä ahvenanmaalainen LEDSUND.

Merenkulkijoitten piirissä WHITE ROSE on legenda: ei ollut maailmassa satamaa, missä White Rose ei olisi käynyt. Kunnioituksella katsottiin skönäriä, joka kertoi joskus nähneensä laivan, puhumattakaan sellaisesta, joka oli siinä joskus seilannut.

 

Tankkilaivoja

Henry Nielsen alkoi hankkia käytettyjä - "second hand" - tankkialuksia vuonna 1954. Tätä varten perustettiin Oy Tank-Tonnage Ab, Helsinki, joka rekisteröitiin 17.9.1954. Hallitus: Holger Nordberg, puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, Orvar Müller ja Elsa Tötterman. 3000 osakkeesta Kb. Orvar Müller omisti enemmistön (1560) ja Ab Helsingfors Steamship Co Ltd 390 kpl. Muut jakautuivat eri henkilöille. Vuonna 1969 Helsingfors Steamship-yhtiö omisti jo 2830 osaketta eli enemmistön. 1.2.1971 tehtiin fuusiosopimus, jolla yhtiö liitettiin Ab Helsingfors Steamship Co Ltd -yhtiöön. Helsingin Raastuvanoikeus antoi luvan 28.9.1971, jolloin fuusio toteutettiin.

Oy Tank-Tonnage Ab:n aluksia olivat: MONSUN (OFUL), PANDA (OGGV), PASSAD (OFVX), PASSAD (OGJA), PASSAD III (OGUH), PICCOLO (OGEL), PINJA (OGGM), PINOCCHIO (OGQJ), POJU (OGAD), SIROCCO (OGVA).

 

Viimeiset höyrylaivat

Nielsenin viimeinen rahtihöyry oli PANDA vuosina 1962 - 1966. Viimeisin höyryalus oli Helsingfors Steamshipin omistama BOREA 1984 - 1987.

 

Henry Nielsenin jälkeen

Henry Nielsenin poismenon jälkeen yhtiön omistus säilyi suvussa, Berndt ja Iris Nielsenin perheellä. Toimitusjohtajaksi valittiin Holger Nordberg. Hän oli toiminut aiemmin perustetun Oy Tank-Tonnage Ab:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Lisäksi mm. Perun pääkonsulina Helsingissä. Holger Nordberg kuoli jo 1963 ja häntä seurasi toimitusjohtajana Berndt Aminoff (s. 1929).

Berndt Aminoff vuonna 1971. Kuva: Pekka Karppanen

 

Pulpships ja Tankships

Yhtiö nimeltä Oy Pulpships Ab, Helsinki rekisteröitiin 3.11.1961. Hallitus: Bertel E. Ahlström, puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, Christian Ahlström, Berndt Aminoff ja Leo Levón. 60 osakkeesta Bertel E. Ahlström omisti enemmistön.

Bertel Ahlströmin ensimmäinen alus oli 3000 dwt:n moottorilaiva EVA varustamonaan Kommandiittiyhtiö Avelco Shipping, Ahlström & Co. Seuraava hankinta oli Turussa Valmetin telakalla rakennettu PULPTRADER, joka kirjattiin Pulpshipin nimiin ja Henry Nielsenin hoitoon. Tämän jälkeen kaikki Pulpshipin hankinnat olivat Henry Nielsenin hoidossa. Pulpshipin laivoja olivat: FORANO, MATAI, MISTRAL (OGRV), MISTRAL (OGXY), PULPTRADER, TAIFUN (OGVF), TAIFUN (OIDY), TIVANO ja TRAMONTANA (OGZB).

Pulpshipin perustajat rekisteröivät 4.2.1972 yhtiön nimeltään Oy Tankships Ab. Hallitus: Tor-Anders Lindahl, puheenjohtaja, Bertel E. Ahlström, toimitusjohtaja, Christian Ahlström ja Berndt Aminoff. Osakkeet jakautuivat yllämainituilla niin, että T-A Lindahlilla oli osake-enemmistö. Yhtiön omistamat laivat tulivat Henry Nielsenin hoitoon. Aluksia oli kolme: MISTRAL (OGXY), TRAMONTANA (OGZB) ja CALDERETA.

Kuva: Jari Savolainen

Merikapteeni John Hacklin muistelee: "Eva oli kuulemma suvun häälahja Bertel Ahlströmille ja pääkonttorin mukaan kotipaikka oli Noormarkku. Koska Noormarkku ei sijaitse meren äärellä, keksittiin, että Noormarkunjoki virtaa Ahlaistenjokena mereen, joten kotipaikka oli jotenkin meren äärellä. Muistan Evan hyvin, siilä kävin pienenä poikana myymässä lehtiä paikallisen kirjakaupppiaan edustajana. Rahaa siitä ei saanut paljoa mitään, mutta Marlboro, LM ja Winston tupakka kovissa askeissa oli kysyttyä kauppatavaraa Porin Suomalaisen Yhteislyseon paskahuusissa Manalassa ja kate oli hyvä. Sakemanni HB.stä ei saanut paljoa, eikä samanmaan Ernte 23:sta. Pulptrader ja Eva ajoivat täältä sellua ja toivat paluulastina suolaa Runcornista. Siitä sellusta kaiketi se nimi Pulpships tuli, otaksun. Kaiketi Tankships perustettin, koska alettiin touhuta tankkilaivojen kanssa enemmälti johtuen rahtien huimasta noususta. Ehkäpä tarkoituksena oli eriyttää tankkiosasto ja bulkkiosasto."

 

Suomen Petrooli

Suomen Petrooli oli Viipurissa 1932 perustettu saksalainen yritys, joka siirtyi vuonna 1938 Helsinkiin.

Suomen Petrooli

Suomen Petroolin kokardi

Teboil, joka alunperin oli Suomen Trustivapaa Bensiini Oy, oli 1934 perustettu virolainen, sittemmin saksalainen yhtiö. Pariisin rauhansopimuksen (1947) ehtojen mukaan kaikki saksalainen omistus Suomessa siirrettiin venäläisille.Suomen Petroolin saksalaisomistuksen tilalle vaihtui venäläinen V/O Sojuznefteexport, joka osti Suomen Trustivapaan Bensiini Oy:n. Yhtiöiden toiminta järjestettiin siten, että Suomen Petrooli hoiti maahantuontiin liittyvät toimet ja Teboil jakeluasiat. Neuvostoliiton lopun jälkeen Nafta Moskva oli uusi omistaja.

Ensimmäinen Suomen Petrooli Oy:n laivoista oli Valmetin Helsingin telakalla rakennettu 4168 dwt:n TEBONIA. Valmetin Helsingin telakka rakensi myöhemmin Suomen Petroolille tankkerit TEBOSTAR 1974 ja TEBO OLYMPIA 1980. Kaikki kolme alusta olivat Henry Nielsenin hoidossa

 

Asko Arkkola nimitettiin kuivalastirahtaussektorin päälliköksi 1973. Kuva: Pekka Karppanen

Ernst Lindholm tuli Nielsenille v. 1948. Nimitettiin 1973 laivanselvitys- ja linjarahtaustoiminnan päälliköksi. Kuva: Pekka Karppanen

 

Gustav Paulig

Gustav Paulig (1850–1907) oli saksalaissyntyinen liikemies, kotoisin Lyypekistä. Hän saapui Suomeen 1871 ja perusti jo 1876 Helsinkiin kahvin ja mausteiden maahantuontiliikkeen. Pauligin nimi esiintyy Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagin varustamon laivatiedoissa. Yhtiö oli perustettu jo 1869 ja sen laivat kuljettivat matkustajia ja rahtia. Gustav Paulig oli merkittävä osakkeenomistja ja vuodesta 1887 toimitusjohtaja. FÅA hankki osake-enemmistön 1916. Varustamon toiminta lakkasi 1920 ja laivat siirrettiin FÅA:n omistukseen. Vuosisadan vaihteessa Gustav Paulig toimi Victor Ekin varustajakumppanina. Jatkosodan aikana Pauligilla oli parinsadan dwt:n tervahöyry TERHO.

Varustamotoiminta jatkui vuosina 1971–1995. 1970-luvulla omistuksessa olivat pieni kemikaalitankkeri MINI ja Raumalla rakennettu 30000 dwt:n PAOLA. Sevillan bulkkereita olivat PAMINA, PATRICIA ja PAMELA. 1981 valmistui Turussa 45200 dwt:n tankkeri PARITA. 1983 hankittiin 31600 dwt:n tankkeri PAMINA. 1985 aluksia alettiin siirtää mukavuuslipun alle, ensimmäisenä PAOLA 1985 Kyprokseen. Vuosikymmenen lopulla Paulig hankki alukset ATLANTA (ex WALKI ex FINNOCEANIS), LAPPONIA (ex ASTREA) ja PALMIRA, jotka olivat Finnlinesin hoidossa.

 

Radiosähköttäjälehti, joulukuu 6/1970. Uudisrakennukset ovat SOLANO ja TIVANO.

 

Laki merenkulun Verohuojennuksista

Vuonna 1970 Suomen eduskunta sääti lain merenkulun verohuojennuksista, joka salli uudisrakennusten hinnasta 100% poisto-oikeuden, 30% vuosittain. Tämän houkuttelemana Sevillan Astilleros Espanoles telakalle alettiin tehdä laivatilauksia. Sama telakka oli mutama vuosi aiemmin rakentanut Freedom alukset SOLANO ja TIVANO. 16.6.1973 Helsingfors Steamship tilasi kaksi 35000 dwt bulkkeria nimiltään NAN FUNG ja ALTANO, Pulpships myös kaksi, nimiltään MATAI ja FORANO ja Oy Malita Shipping Ltd yhden, nimeltään LITA. Myöhemmin Helsingfors Steamship tilasi lisää kaksi samanlaista bulkkeria, nimiltään LEVANTE ja PAMPERO, Tankships yhden, nimeltään CALDERETA, Gustav Paulig Ab yhden, nimeltään PATRICIA sekä Kaukomarkkinat Oy yhden, nimeltään KAUKO. Sevillasta tilattiin yhteensä kymmenen 35000 dwt bulkkeria. Lisäksi Pulpships tilasi Saksasta 40200 dwt tankkerin TAIFUN (OIDY).

Kuva ja teksti Olavi Louna:"Nielseniläiset Berndt Aminoff, Bertel Ahlström, Fred Elmgren ja minä, mustalasista en tunnista, poseeraamme Kuusisaaressa espanjalaisen telakan edustajien kanssa. Tällä porukalla neuvoteltiin tilaukset Espanjasta sekä solmittiin sopimukset. Vuosi oli 1971."

Laki houkutteli laivatilauksiin muitakin, kuin merenkulun piirissä toimivia. Sevillasta tilattiin pienempiä 30000 dwt:n bulkkereita viisi. Tilaajat olivat Ulkokaupat OY kaksi alusta, nimiltään KELO ja KARA, Gustav Paulig yhden nimeltään PAMELA, Starckjohann & Co Ab yhden nimeltään PETER sekä Palkkiyhtymä Oy yhden nimeltään PUHOS. Myös radio- ja televisiovalmistaja Salora Oy oli innostunut verohuojennuksista ja tilannut 1973 Göteborgista 155200 dwt ESTHEL säiliöaluksen. Lähdettyään liikenteeseen 1976 ESTHEL oli Suomen suurin alus.

 

Malita Shipping

Oy Malita Shipping Ltd, Helsinki. Perustettu 26.10.1972. Hallitus: Sten Grönblom toim. joht, Marianne Groundstroem, Bernhard Runeberg ja Eva Henriksson. Osakkeet: S. Grönblom ja M. Groundstroem á 100 ja Oy Sitehold Ab 2 eli yhteensä kaikki 202 kpl. Yhtiölle hankittiin saman vuonna Norjasta Henry Nielsenin hoitoon 16565 dwt:n bulkkeri LITA. Parin vuoden kuluttua alus myytiin ja Sevillasta valmistui uusi LITA joulukuussa 1975. Laiva siirtyi Helsingfors Steamshipille 30.6.1978 ja myytiin Panaman lipun alle 27.11.1984. Seuraavassa kuussa lippumaaksi vaihtui Neuvostoliitto. Oy Malita Shipping Ltd löytyy kaupparekisteristä 19.12.2005 poistettujen osakeyhtiöiden listalta.

Sten Grönblom oli vuorineuvos Berndt Grönblomin poika ja mm. metalliteollisuusyhtiö Vuoksenniska Oy:n toimitusjohtaja. Berndt Grönblom aloitti liiketoimensa Suomessa perustamalla 1912 öljytehtaan Finska Oljefabriken E. Grönblom Ab:n. Liiketoiminta laajeni metalli ja kaivosteollisuuteen, kun 1915 Vuoksenniskalle perustettiin Elektrometallurgiska Aktiebolaget, vuodesta 1933 Vuoksenniska Oy. Yhtiöllä oli teollisuuslaitoksia ja kaivoksia ympäri Suomen. Vuonna 1969 Vuoksenniska Oy liitettiin Ovako-ryhmään, joka on vuodesta 1991 toiminut Imatra Steel nimellä. Berndt Grönblom sai vuorineuvoksen arvonimen 33 vuotiaana, ollen nuorin arvonimen saanut.

Sten Grönblomin sisar oli Marianne Groundstroem. Heidän äitinsä oli omaasukua Aminoff. Henry Nielsenin toimitusjohtaja Berndt Aminoff oli Stenin ja Mariannen serkku. Malita Shippingin hallituksessa ollut Eva Henriksson oli Sten Grönblomin tytär. Osakasyritys Oy Sitehold Ab:n johdossa on Eva Herniksson ja Lita Joanna Grönblom. Olisikohan molemmat laivat nimetty hänen mukaansa?
 

Pulpships ja Tankships talousvaikeuksissa

Syksyllä 1977 Pulpships ajautui rahoitusvaikeuksiin ja laivat tuotiin ylösmakaamaan Helsinkiin Kruunuvuoren selälle (FORANO ja MATAI) ja Turkuun Ruissalon rantaan (TAIFUN). Järjestetyssä huutokaupassa yhtiön rahoittaja Helsinginosakepankki huusi laivat itselleen ja järjesteli ne eri omistajien avulla liikenteeseen.

Tankshipsin 35000 dwt bulkkeri CALDERETA siirrettiin Helsingfors Steamshipille 30.6.1978. MISTRAL (OGXY) siirrettiin Hangö Shipownersin omistukseen 15.05.1978. Tankships jätti 25.1.1980 velkojilleen julkisen haasteen. 19.12.1980 yhtiö muutti vielä nimensä: Oy Åxtaliamari Ab. 31.12.1980 yhtiökokouksessa yhtiö asetettiin selvitystilaan. Poistettiin kaupparekisteristä 17.12.1981.

Bertel Ahlström jatkoi varustamotoimtaa Oy Fyrklövern Ab:n nimissä hankkimalla Effoan 1962 Turussa rakennetun CASTORin (OGGK, LR/IMO 5065847) vuonna 1980. Seuraavana vuonna Oy Bulk Star Line Ab rekisteröitiin omistajaksi ja vuonna 1982 aluksen nimeksi vaihdettiin STRATUS. Laiva myytiin Caymanin lipun alle OLAF-nimiseksi vuonna 1985 ja romutettiin syksyllä 1989 lokakuussa Belgiassa. Kyprokseen oli rekisteröity yhtiö Bulk Star Shipping Ltd, joka omisti ainakin alukset TRADE SKY ja TRADE WIND. Molemmat olivat alunperin hollantilaisia konttialuksia nimiltään RANE ja RING. TRADE WIND oli hetken Suomen lipulla nimellä TRADE LINK/OIVN ja siirrettiin sitten Kyprokselle. Bulk Star Linen hoitoon omistajanaan Ocean Partners Rederibolaget tuli 1984 Effoalta ostettu RHEA (4) (OGYC, LR/IMO 7113222), joka rahdattiin takaisin Effoa:lle Välimeren liikenteeseen. Laiva myytiin kiinalaisille 1985.

 

Suomen suurin varustamo

Vapaavahti 6-7/77

Kuuden suurimman hakurahtivarustamon joukossa Oy Henry Nielsen Ab ei ollut vielä 1950- ja 1960 luvuilla. Laki merenkulun verohuojennuksista vuonna 1970 alkoi kasvattaa yhtiön omien ja hoidossa olevien alusten lukumäärää. Vuonna 1977 varustamo oli suurin Suomessa ja pysyi suurimpana vuosikymmenen vaihteeseen.

Vuoden 1980 blukkeritilastossa on Henry Nielsenillä oli 11 alusta, kantavuudeltaan 365 000 dwt. Toisena on Finnlinesin seitsemän irtolastialusta 163 000 dwt kantavuudella. Tankkeritonnisto lähes kaksinkertaisti kapasiteetin ja hetkellisesti enemmänkin Valmetin tankkilaivojen ollessa varustamon hoidossa.

Vuonna 1983 Navigator-lehti kirjoittaa:"Henry Nielsen on maamme viidenneksi suurin varustamo, mutta menestynyt erinomaisesti myös huolinta-alalla ja mm. maamme johtavana meklariliikkeenä."

 

Maalla, merellä ja ilmassa

Neljäkymmentäluvun lopulla oli aloitettu lentorahtitoiminta. Yhtiö välitti lentorahtia ja rahtasi lentokoneita. Myös lentokoneitten osto ja myynti kuulu toimintoihin. Oy Ilmailukeskus Ab huolehti yhtiön tarvitsemista lentokuljetuksista ja toi maahan lentokoneita. Oy Henry Nielsen Ab:n toimitusjohtajana vuosina 1963 - 1979 toiminut Berndt Aminoff oli innokas lentäjä ja ohjasi yhtiön omistamia lentokoneita liikematkoilla. Koneita oli vuosien mittaan useita. Ensimmäinen oli Cessna 172 ja viimeiseksi jäi 1978 myyty suihkukone Falcon 10. Lentorahtaustoiminta jatkui edelleen vilkkaana nimellä Nielsen Air Services eli NAS

Ensimmäinen Suomesta Amerikkaan rahdattu lentokone

Oman lentokoneen myynnin jälkeen toimitusjohtaja Aminoff jätti yhtiön ja jatkoi lentämistä eri puolilla maailmaa. Hänen lentäessään postia kaksimoottorisella Piper PA-31-310 Navajo-rahtilentokoneella (OH-PNP) 18.8.1982 (Ilmailuhallituksen onnettomuustutkintaraportti ) syttyi ohjaamo palamaan Joensuuta lähestyttäessä. Lentäjä hyppäsi koneesta ilman laskuvarjoa. Pitkällisten etsintöjen jälkeen (mm. maakunnan papit olivat organisoineet oman etsintäryhmänsä) ruumis löytyi suosta, monen metrin syvyydestä. Onnettomuuden ajankohdaksi on mainittu myös päivämääriä 2.10.1982 ja 21.4.1983, jotka ovat virheellisiä

Jan Nordberg. Kuva: Pekka Karppanen/Mepa

Berndt Aminoffia seurasi toimitusjohtajana Jan Nordberg. Hänen isänsä Holger Nordberg oli toiminut samassa tehtävässä 1960-luvun alussa Henry Nielsenin jälkeen.

 

Pääkonttorin muutto ja osavuosikatsaus 1982

"Nielsen uutiset" kertoi toimitusjohtaja Jan Nordbergin katsauksessa pääkonttorin muutosta Keskuskadulta osoitteeseen Lönnrotinkatu 18 (klikkaa ja katso kuvaa), kuin myös yhtiön taloudellisesta tilanteesta:

Välitilinpäätöksen tammi-syyskuu 1982 mukaan budjetoituja tuottoja ei täysin ole saavutettu. Tuottojen lisäys verrattuna viime vuoteen on tältä ajanjaksolta +5%. Kustannukset ovat lisääntyneet samaan aikana kokonaista 18%:lla.

Varustamoryhmän hoidossa on tällä hetkellä 15 alusta, ts. alusten lukumäärä on laskenut kahdella vuoden 1981 lopusta. Suuntaus näyttää valitettavasti olevan yhä alaspäin. Rahtitaso on tällä hetkellä erityisen huono sekä irtolasti- että tankkialuksilla ja noin 20% Suomen kauppalaivastosta makaa toimettomana ja riistuttuna odottamassa parempia aikoja. Helsingfors Steamship on myynyt kaksi kuivalastialusta ja ostanut yhden säiliöaluksen. Yhtiön myyntilistalla on myös säiliöalus "SIROCCO", joka on auttaattomasti vanhentunut. Eräs jäsenvarustamoistamme ottaa vastaa noin 30000 dwt:n säiliöaluksen oletettavasti marraskuun puolivälissä. Parhaillaan käydään neuvotteluja yhden irtolastialuksen myynnistä ja laivojen kokonaismäärän vuosien 82/83 vaihteessa odotetaan olevan 13.

Nielsen Uutisissa kesällä 1983 Heikki Tuominen kirjoitti edellisen vuoden lastimääristä. Klikkaa ja lue

 

Kotka Line

Lue erillinen Kotka Line historiikki

 

Henry Nielsenin hoitoon neljä Valmetin tankkilaivaa

Valmetin Vuosaaren telakalla rakennettiin norjalaiselle varustamolle A.F. Klaveness & Co. neljä 152400 dwt:n tankkilaivaa. Ensimmäinen valmistui tammikuussa 1977, viimeinen syyskuussa 1979. Varustamon konkurssin vuoksi keväällä 1983 kaikki neljä tankkeria palautuivat Valmetille, joka antoi ne Henry Nielsenin hoitoon.

SOLSTAD oli ankkurissa Fujairahissa, minne lähettiin suomalaista miehistöä. Norjan lippu vaihtui suomalaiseksi 19.5.1983 ja nimeksi suunniteltiin MELTEMI (OIQM). Laiva oli saatu myydyksi turkkilaisille, joten 24.5. vaihdettiin Turkin lippu ja nimeksi BUYUK HUN (Suuri Hunni). SOMMERSTAD oli Singaporessa ja sai nimekseen TORNADO (OIQN). Myytiin turkkilaisille 31.11.1983. SILJESTAD oli Algeciraksessa ja sai nimekseen CALDERETA (OIQL). Myytiin turkkilaisille heinäkuussa 1984. SANGSTAD sai nimen ALTANO (OIQK) ja myytiin turkkilaisille huhtikuussa 1984.

Berndt Nielsen

Toimitusjohtaja Berndt Nielsen (┼ 8.3.2016)
Nielsen Uutiset Joulukuu 1983. Kuva Raimo Mäkinen

Lennart Hagelstam 2.2.2011

Olavi Louna, Henry Nielsen nostalgiaristeily v. 2008. Kuva: Olavi Louna

Juha Kanto, Henry Nielsen nostalgiaristeily v. 2008. Kuva: Olavi Louna

Pentti Ojamies, Henry Nielsen nostalgiaristeily v. 2003. Kuva: Pekka Karppanen

Reino Verosaari, 1.4.1977, Sevilla

Jouko Santala (k. 29.7.2016) työskenteli Nielsenillä vuosina 1982 - 1986. Kuva: Pekka Karppanen

 

Organisaatiomuutos

Toimitusjohtaja Jan Nordberg siirtyi osakeyhtiöksi muuttuneen Kotka Linen varatoimitusjohtajaksi vuoden 1984 alussa. Oy Henry Nielsen Ab:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Berndt Nielsen nimitettiin uudeksi toimitusjohtajaksi. Samalla yhtiö jaettiin divisiooniin johtajinaan:

  • Huolinta: Veikko Kettula
  • Rahtaus: Finn Stangebye. Rahtaus toimi läheisessä yhteistyössä hoitovarustamon kanssa.
  • Hoitovarustamo: Lennart Hagelstam. Apulaisjohtajana toimi Olavi Louna hoitaen mm. vakuutusasioita. Hoitovarustamo jakautui merihenkilöstö- ja tekniseen osastoon. Merihenkilöstöosastossa työskentelivät kaikkien merenkulkijoiden tuntema ja arvostama Pentti Ojamies apunaan Matti Kivistö, Heikki Kinnunen, Juha Kanto. Teknisen osaston konetarkastajia olivat Lars Wikström, Reino Verosaari ja Ilkka Ylikojola. Varustamossa oli myös operointia hoitava Heikki Tuominen.
  • Helsingfors Steamship: Fred Elmgren, yhtiön ainoa työntekijä.
  • Kirjanpito-osasto: huolehti koko yhtiön kirjanpidosta.
  • Haarakonttorit: Hamina, Hanko, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Tampere, Turku/Naantali.

 

 

Toimintakertomus vuodelta 1984

"Yhtiön tuloskehitystä 1980-luvun leimannut kannattavuuden negatiivinen kehityssuunta on kääntynyt. Kehitys on ollut myönteistä erityisesti huomioonottaen huolinta-alan kovan kilpailun ja merenkulun jatkuvan matalasuhdanteen". Vuoden loppuun mennessä on myyty viimeisetkin Sevillan bulkkerit. Helsingfors Steamshipillä on kaksi alusta: SOLANO (OISI) ja matkustajahöyry BOREA. Hoidossa ovat Gustav Pauligin tankit PAMINA, PAOLA ja PARITA. Suomen Petroolin tankkereita ovat TEBONIA, TEBOSTAR ja TEBO OLYMPIA, Shellin tankkeri SHELLTRANS sekä Kansallisrahoituksen NARAI. Kansallisosakepankin omistama on KOTKA LILY ja Kansallisrahoituksen MONCAO. Yhteensä 12 alusta. Oy Henry Nielsenin hallituksen jäsenet ovat: rouva Iris Nielsen, puheenjohtaja, toimitusjohtaja Berndt Nielsen, pankinjohtaja Sven-Erik Rindell, johtaja Rurik Lindström ja johtaja Finn Stangebye.

 

Henkilöstömuutoksia ja uusi laiva

Lehdistötiedote vuodelta 1985 kertoo:"Oy Henry Nielsen Ab:n hallitus on vahvistanut yhtiössä ja sen sisaryhtiöissä 1.3.1985 alkaen seuraavat nimitykset:

  • Yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Berndt Nielsen, 44.
  • Ab Helsingfors Steamship Co Ltd:n johtajaksi on nimetty Asko Arkkola , 44. Hän siirtyy toimeen yhtiön meklariryhmästä.
  • Henry Nielsen Shipping (Bahamas) Ltd:n johtajaksi on nimetty Finn Holmborg, 46, joka siirtyy toimeen yhtiön meklariryhmästä.
  • Oy Henry Nielsen Ab:n meklariryhmän johtajaksi on nimitetty Ulf Blencke , 38. Blencke toimii myös Oy Nielsen Bulk Ab:n johtajana ja hänen toimipaikkansa on yhtiön Lontoon toimisto.
  • Oy Henry Nielsen Ab:n varustamotoimintaryhmän johtajaksi on nimitetty Lasse Rikala, 33 yhtiön meklarirymästä.
  • Oy Henry Nielsen Ab:n huolintaryhmän johtajana jatkaa edelleen Veikko Kettula, 39, minkä lisäksi hän vastaa eräistä erikoistoiminnoista.

 

Outokumpu Oy:n Valmetin Laivateollisuudelta tilaama 4694 dwt:n irtolastilaiva OUTOKUMPU valmistui 15.11. Alus kulkee Suomen ja Pohjanmeren välisessä liikenteessä kuljettaen Outokummun omia lasteja. Henry Nielsen huolehtii miehityksestä.

 

Yhtiön nimenmuutoksia

15.9.1987 Helsingfors Steamship nimi yhtiökokouksen päätöksellä muuutettiin muotoon: Oy Nielsen Shipping Services Ltd ja vielä 8.8.1991 takaisin muotoon Ab Helsingfors Steamship Co. Ltd, kunnes 16.3.1992 Helsingin RO hyväksyi hallituksen 26.8.1991 tekemän päätöksen firman fuusiosta Oy Henry Nielsen Ab -yhtiöön.

 

Toiminta loppuu

Tultaessa 90-luvulle yhtiöllä oli enää viisi laivaa: Outokummun OUTOKUMPU, Bahamaan liputetut ARIES ja SOLANO, 1992 ostettu Suomen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon rekesteröity PINJA, sekä Suomen Petroolin TEBO OLYMPIA. ARIES myytiin 1991, SOLANO 1994 ja PINJA 1995. OUTOKUMPU-laivan hoito siirtyi Borelle. Viimeinen Henry Nielsenin hoidossa ollut laiva oli TEBO OLYMPIA.

käyntikortti 1990-luvulta

käyntikortti 1990-luvulta. Kuva: Pekka Karppanen

TEBO OLYMPIAn henkilöstö kutsuttiin syyskuussa 1995 yt-neuvotteluihin. Uudeksi hoitovarustamoksi muuttui John Nurmisen tytäryhtiö Finnish Maritime Agencies OY FIMAG. Myöhemmin hoitovarustamoksi vaihdettiin Tr.Shipping, jonka toimitusjohtajaksi tuli Tom Sommardal FIMAG:sta. Vuosituhannen alussa Tom Sommardal perusti oman yrityksensä Northern Tanker Company, jonka hoidossa liikennöitiin aluksen myyntiin saakka. TEBO OLYMPIA myytiin 2005 Panaman lipun alle. Nimellä ANGELES B laiva kulki syksyyn 2011 asti, jolloin alkoi romutus Turkissa.

Fritz Companies, Inc. 706 Mission Street, San Francisco julkisti 4.3.1996 hankkineensa omistukseensa Oy Nielsen Global Freight Corporation (Nielsen). Nielsenin henkilöstön määräksi ilmoitetaan 200 ja liikevaihdoksi USD 70 miljoonaa. Myynnin kohde oli Nielsenin huolintatoiminnot.

Vuosituhannen alussa ilmoitettiin uudesta yrityskaupasta: United Parcel Service (jäljempänä UPS) on 4.4.2001 ilmoittanut yritysjärjestelyn, jossa UPS hankkii Fritz Companies Inc – yhtiön koko osakekannan.

Joidenkin tietojen mukaan yhtiöön jääneen rahtausosaston olisi ostanut toimiva johto.

Tietojen keruu jatkuu. Jos Sinulla on korjattavaa, tai lisättävää, ota yhteyttä.

 

 

Lähteet

Historiatietoja ovat keränneet Jari Savolainen, Rami Wirrankoski ja Timo Sylvänne, joka on kirjoittanut tekstin. Lisäksi ovat avustaneet John Hacklin, Lennart Hagelstam, Kari Hovi, Bengt Karlsson, Pekka Karppanen Tatu Korhonen, Soile Leskinen, Olavi Louna, Raimo Mäkinen ja Pär-Henrik Sjöström.

 

 

Veppiosoitteita päivitetään vähitellen lisää...

Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan tallentamaan historiaa ja muistoja. Vähäisetkin tiedot ja korjaukset ovat arvokkaita.

Kommentit

Kohdassa, jossa käsittelet 'noormarkkulaisia' Evaa ja Pulptraderia, tuli sellainen tunne, että Pirjo oli myös yksi noista vihreäkylkisistä. Pirjo kaatui satamasta lähdön jälkeen melkein eka kurveissa liiallisen kansilastin vuoksi, jos oikein muistan.
Olin itse 60-luvun alkupuoliskolla Vaasa Provider-nimisessä aluksessa, jota komensi 'pirjonkaatajaksi' nimitetty kapteeni Veikko Tammi, jolle Pirjon mainitseminen oli kuin punainen vaate.

Pentti Huttunen
( Solanossa ja Patriciassa kanssasi samaan aikaan )

Muistikuvieni mukaan "Pirjon" ahterissa luki Helsingfors.
Aivan 100% varma en ole mutta bongarikuvissa olevan Pirjon keulassa on ainakin Nielsenin tähti: http://www.merimieskuvia.net/Merimieskuvia/Bongarikuvat/Sivut/Bongarikuv...
Myös itse aiheesta aiemmin keskusteltu suomi24 palstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1297861
Pirjo oli toki myös vihreä, kuten Pinja ja Piccolo.
Hannu Vapalahden kirja "Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973 antaa myös omistajaksi Helsnigfors Steamship Ltd:n samoin kuin Suomen kauppalaivaston tietokantakin.
J.Hacklin

TimoSylvänne's picture

Pena terve,

muistelen, että odottamassa albumissa julkaisua on yksi kuvasi PATRICIASTA. Kirjoitin Henry Nielsen historiaan PIRJOn tiedot.
PULPTRADER ja PIRJO ovat Valmetin Pansion telakan peräkkäiset rakennusnumerot 259 ja 260 ja dwt eroa on muutama kymmenen. PULPTRADERIN kuva näkyy osoitteessa: http://www.photoship.co.uk/JAlbum%20Ships/Old%20Ships%20P/slides/Pulptra....
John Hacklinille parhaat kiitokset perusteellisista tiedoista.

TimoSylvänne's picture

merimieskuvia.netistä näkyy PIRJOn kuva kadonneen. Sea Foto lähetti laivasta värillisen kuvan, mikä on nähtävillä PIRJO-sivulla.

Viimeisenä vuotenaan Suomen lipun alla Pulptrader oli "kovan onnen lapsi".
Ensiksi ajettiin karille Pellingin salmessa ja kolmea viikkoa myöhemmin
törmättiin Antwerpen'istä ulos tullessa Royal Mail'in paattiin. Viimeksi
mainitussa tapauksessa olisimme vaikka voineet upota. Molemmilla kerroilla
meillä oli luotsi laivalla mutta kipparihan ottaa kaiken vastuun. Kuviakin
löytyy mutta en ole vielä päättänyt mitä niiden kanssa tehdä.

Mukana ollut

MS Pulptrader'illa on oma vaatimaton (verrattuna Äänimereen) nettisivusto osoitteessa

http://www.pulptrader.info/index.html

JariSavolainen's picture

Panamassa näyttää olleen yhtiö TRANSMOANA CARRIERS S.A. Perustettu 21.02.1974 ja johtohenkilöinä Bertel E Ahlström, Peter Ahlström ja Hans Erik Ahlström. En tiedä liittyykö yhtiö mitenkään Bertelin varustamotoimintaan.

JariSavolainen's picture

Tuo mainitsemani Transmoana-yhtiö liittyy ilmeisesti Bertelin "MOANA" jahdin omistuksiin. Kts. myös "Bertel Ahlström - In Memoriam"    http://www.nordicyachtclubs.com/njknytt.php?Year=2009&Issue=6&Page=3

Eikö suomalaisilla varustamoilla ollut jotenkin ulosliputettuja aluksia jo ennen sotia? Sotien jälkeenhän valuutan maasta vienti - siitähän käytännössä lienee kyse - oli rajoitettua, jopa kiellettyä ja ainakin lisenssioitua. Tästä ei ole paljon kirjoiteltu, mutta asia nousee esiin erinäisissä yhteyksissä.

Valuutan maasta vienti lienee helpottunut 1980-luvun puolivälissä, jota seurasi kai ulosliputusaalto, sekä mantereella että Kongossa, missä esim. GE taisi liputtaa ainakin kaikki reeferinsä.

Rahamarkkinathan vapautuivat sitten täysin tultaessa 1990- luvulle ETAan ja viimeistään Eurostoliittoon liityttäessä.

Mutta vielä: Jarin mainitsema Ahlströmien Panama-yhtiö lienee perustettu aikana, jolloin "sellaisen" po. tiukkaa ja säädeltyä, vai?

TimoSylvänne's picture

Ennen sotia lähes sata laivaa mukavuusliputettiin eri Euroopan valtioista Suomeen. Vielä 1960-luvulla ruotsalaiset mukavuusliputtivat Ahvenanmaalle Iris-varustamoon.

Kun Äänimeren valokuva-albumeista hakee sanalla convenience löytyy parikymmentä paattia.

Pari Äänimeren linkkiä, missä kerrotaan suomalaisista lippu- tai mukavuuslippulaivoista alkaen 1920-luvun alusta.

http://www.aanimeri.fi/mukavuuslippuhistoria

http://www.aanimeri.fi/ensimmaisia

Ennen sotia Holger Liljestrand ainakin puuhaili jonkin virolaisen paatin kanssa - katso Varustamohistoriaa -> Holger Liljestrand. Onpa saattanut Baltian maissa olla merenkulkijoilla vielä kurjempi tilanne kuin Suomessa. Jossain historiassa oli niputettu Kreikka, Baltianmaat ja Suomi samaan kurjuuteen.

Hei,

Kävikö Solano koskaan Oulussa? Vahva muistikuva on, että olisi käynyt?

T. Hannu

 

Jälkimmäinen SOLANO (OISI) oli uutena rahdattu ajamaan Pohjanlahden satamista paperia. Ensimmäinen SOLANO (OGYO) poikkeili joskus Suomessa. Olin mukana 1976 Haminassa ja Helsingissä. Oulusta ei ole tietoa.

Lisää kommentti

Filtered HTML

  • Lines and paragraphs break automatically.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.